Helsinki

Morgonbladet nro 21, 26.1.1877: Muutamia opettavaisia tietoja, jotka on poimittu ”Valtionrautateiden pääjohtajan kertomuksesta”

Päivämäärä:

26.1.1877

Nämä ”Kertomukset” ovat todellinen ihmetyksen aihe sille, joka ei tunne mekaniikan syntyjä syviä, niin monipuolinen on niiden kohde ja niin yksityiskohtiin käyvä on sen tilastollinen käsittely. Kaiken kaikkiaan on tunnustettava, että valtionrautateillä palvellaan hyvin. Ei kuulu ainuttakaan valitusta matkustajilta tai tavarankuljettajilta – paitsi puukauppiailta ym. jotka kaikki haluavat tavaransa perille kun suhdanteet ovat hyvät. Yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Junien kulku on säännöllistä. Yhtään kavallusta ei tiettävästi ole sattunut. Ja selonteko on, kuten sanottu, hämmästyttävä....

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 39 ja 40, 16. ja 17.2.1877: Varoista uusien rautateiden rakentamiseen

Päivämäärä:

16.2.1877

I. Kun ryhdytään rakentamaan rautateitä, ensimmäisen kysymyksen pitäisi kai olla, onko tarkoitukseen rahoja tai voidaanko niitä hankkia. Mutta sanomalehtikirjoituksista päätellen näyttää siltä kuin kenestäkään mikään rahanpuute ei voisi tulla kysymykseenkään. Yleinen käsitys lienee se, että lainataan se mitä tarvitaan. Ja sillä päästään helposti kaikista huolista sillä tiellä. Voisi siten olla turhaa lausua enempää siitä asiasta. Ja niin olisi, ellei lainaamista seuraisi vähemmän helposti toimitettu maksamiskysymys. Mutta lisäksi lainaamisella on aivan liian suuri vaikutus lainaavan valtion...

Henkilöt:

Donner, Otto

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 42, 20.2.1877: Rouva Emmy Achté

Päivämäärä:

20.2.1877

Otsikoksi voisi kirjoittaa tämän Suomen taiteen historiassa unohtumattoman nimen sijaan: Suomalainen ooppera. Sillä toisen mainitseminen tuo samalla mieleen myös toisen. Emme unohda, että myös monet muut voimat ovat vaikuttaneet suomalaisen näyttämötaiteen syntyyn ja loistavaan uraan maamme teatterin aikakirjoissa. Ensiksi, hyvän teatteritaiteen tärkein ehto, innostunut ja osaava johto, kaikissa maissa melkeinpä vaikeammin täytettävä ehto kuin etevien taiteilijoiden saanti. Toiseksi, kiinnostuneet ja avokätiset suosijat – välttämättömyys varsinkin lyyrisessä teatteritaiteessa, missä valtio ...

Henkilöt:

Achté, Emma Charlotta (o. s. Strömer)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Päivämäärä:

2.3.1877

Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877

Päivämäärä:

9.3.1877

Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä, sellaisena kuin se ilmenee armollisessa esityksessä. Mielestäni sen hyväksymisellä on hyvin vähän merkitystä yksityisten rautateiden rakentamiselle. Kiinnitystä voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että radan rakentaa joku yksityinen tai jokin suurehko teollisuuslaitos tai kunta, tai että radan raken...

Henkilöt:

Ehrström, Karl Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Päivämäärä:

23.3.1877

Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia perusteita; muun muassa varsinkin, että höyrymyllyjä jo verotetaan, kuten täällä on edellä annettu tiedoksi. Jos taas armollinen esitys hyväksytään viisi vuotta voimassa olevaksi, niin säädyillä on mielestäni riittävä varmuus siitä, että Hänen Majesteettinsa tuolloin tekemä esitys itse asiassa tarkoittaa ...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Haartman, Victor Georg Gustav Gabriel von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kaupankäynti

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö uusien yliopiston opettajien palkkaamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Päivämäärä:

23.3.1877

Herra Snellman: Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisten aloitteitten, jotka koskevat uusien valtion virkojen perustamista, katsoisin omasta puolestani joka tapauksessa olevan vähemmän paikallaan. Valtionvarainhallintoa piiritetään riittävästi jo ennestään, ilman että säätyjen tarvitsisi käyttää voimiaan valtion menojen lisäämiseen, nimittäin pysyvien menojen. Juuri niiden lisääminen on aina vaarallista. Mutta sitä paitsi on nähty esimerkkejä aloitteista, sellaisista kuin tämä, jotka ovat yksinkertaisesti olleet anomuksia viran ja palkan saamiseksi tietyille henkilöille. Nyt esillä olevalla aloi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Yliopiston ylimääräisistä professuureista, luonnos valtiopäivälausunnoksi

Päivämäärä:

25.7.1877

Professorinviran täyttäminen on meidän yliopistossamme aina antanut aihetta rettelöihin. Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa asia sujuu sinänsä helposti. Hallitus nimittää viranhaltijan eikä siinä tarvita muita koukeroita kuin valittavan suostumus. Tämä vaatii tietyt palkkaedut ja se hallitus, joka voi ja tahtoo maksaa parhaiten, saa yliopistoonsa kuuluisimmat opettajat. Kilpailu panee hallitukset ylittämään toistensa tarjoukset. Ylioppilaathan lähtevät siihen yliopistoon, jolla on etevimmät opettajat. Eikä mikään hallitus halua nähdä yliopistonsa seisovan autiona ja tyhjänä, vaikka hallitu...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Yliopisto

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kruununnimismiehen aseman parantamisesta ym., lausunto valtiopäivillä 27.3.1877

Päivämäärä:

27.3.1877

Herra Snellman: Yhtyen niihin varauksentekijöihin, jotka ovat puhuneet kruununvoutien virkojen lakkauttamista vastaan, saanen myöskin yhtyä herrojen Molanderin ja von Alfthanin mielipiteisiin, että säätyjen tulisi sen sijaan anoa henkikirjoittajien virkojen lakkauttamista ja henkikirjoittajien tehtävien siirtämistä kruununvoudeille.

Henkilöt:

Molander, Clas Herman

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 75, 3.4.1877: Ehdotus ”Yleisen asevelvollisuuden käyttöön otosta” suhteessa valtiopäiväjärjestyksen pykälään 53

Päivämäärä:

3.4.1877

Valtiopäiväjärjestyksen § 53:n momentti, jota tässä tarkoitetaan, kuuluu seuraavasti: ”Kun ehdotus perustuslain tai valtion tilaa koskevan tehtävän muutokseksi lähetetään valiokuntaan, asiaa ei pidä käsitellä missään säädyssä”; Nyt on haluttu katsoa, että tämän pykälän nojalla ”asevelvollisuuden käyttöön ottoa” koskevan esityksen lausuntoa ei pitäisi käsitellä säädyissä. On vaikea käsittää, mihin sellainen käsitys perustuu, kun on kyse ehdotuksesta, jonka otsikko ei puhu mistään perustuslain pykälästä ja jossa ei liioin sanallakaan ehdoteta mitään sellaista muutosta. Sillä siinä on kaikki m...

Paikat:

Asiat: