Helsinki

Morgonbladet nro 99, 1.5.1877: Perustuslakiriita Tanskassa

Päivämäärä:

1.5.1877

Kun laajalta näyttävä sota on leimahtamaisillaan Balkanilla, ei ole aikaa kiinnittää huomiota vähäisempään ja toisenlaiseen taisteluun, joka silti ansaitsee meidän taholtamme kaikkein suurimman huomion – tarkoitamme Tanskan perustuslaillista selkkausta. Kuten tunnettua, riita on nyt ajettu siihen pisteeseen, missä täytyy tunnustaa vakavimpien selkkausten vaaran olevan käsillä. Kuningas on Estrupin ministeristönsä ”kaikkein alamaisimman ehdotuksen” pohjalta hyväksynyt väliaikaisen finanssilain, kun hallituksen lakiesitys ei saanut folketingetin hyväksyntää. Ei voi olla epäilystäkään, että si...

Henkilöt:

Sverdrup, Johan

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Morgonbladet nro 100, 2.5.1877: Sota

Päivämäärä:

2.5.1877

I Suurvaltojen asema. Englanti Euroopan elättelemät toiveet että rauhaa ei enempää häirittäisi eivät ole toteutuneet. Harvassa maassa on haluttu ostaa rauhaa Turkin kristittyjen kustannuksella ja jättää heidät edelleen sortajiensa villien rietastelujen armoille. Englannin torypuolueen hallitus ja unkarilaiset ovat olleet tämän opin ainoat kaivatut tunnustajat. Myönnettäköön että paljon vaaditaan siihen, että hallitus ottaisi vastuulleen uhrata veroja ja verta vieraan maan olojen järjestämiseksi. Ja sellaisen väliintulon tulokset ovat aina epävarmat. Mutta Kreikka, Serbia, Belgia, Romania ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 103, 5.5.1877: Asevelvollisuuslaitos

Päivämäärä:

5.5.1877

Kustannusten maksaminen. Ehdotus varojen osoittamisesta asevelvollisuuden käyttöönoton kustannuksiin kantaa periaatteessa todisteen Hänen Majesteettinsa luottamuksesta Suomen säätyihin, mikä varmasti saa osakseen kiitollisen tunnustuksen. Pyydetyt määrärahat tarkoittavat nimittäin vain viiden vuoden kautta 1878–1882, ja asevelvollisuusarmeija on siten tehty riippuvaksi säätyjen jatkuvasta suostumuksesta. Ne eivät varmasti myöskään unohda, että kansa, jonka keskuudessa yksikään mies ei kykene kohtaamaan vihollista, on surkeaa sukua. Ruotsin sanomalehdissä ja myös valtiopäivillä Suomen hirv...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Asevelvollisuus

Fredrika Runebergille

Päivämäärä:

9.5.1877

H:ki 9.5.1877 Rakas Ystävä Fredrique. Mitä voin sanoa? Ihmisen on taivuttava sen edessä, mikä on kaikkien ihmisten kohtalo. Tiedänhän minä, että sinä paremmin kuin useimmat naiset saat lohtua siitä, että olet ollut tuollaisen miehen elämän ilo. Mutta mitä se auttaa, kun sydämen siteet katkeavat. Kiitä sentään Jumalaa, ettei hän jäänyt yksin. Tiedän että teet niin ja saat lohtua ajatuksesta, että Sinä kannat tämänkin eron tuskan hänen puolestaan. Pyydän Sinua olemaan vakuuttunut, että minä uskollisena ystävänäsi otan osaa sekä Sinun suruusi että tyydytykseesi siitä, että sait hoitaa Run...

Henkilöt:

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Fredrika Runeberg

Alexander Ferdinand Boreniukselle

Päivämäärä:

10.5.1877

H:ki 10.5.1877 Ottamani tehtävä tuottaa minulle paljon huolta. Ole ystävällinen ja tule luokseni päivälliselle keskiviikkona, ellei mitään suurempaa ole tiedossasi. Mutta tule silloin aikaisemmin, yhden – kahden maissa auttaaksesi minua. Lähetä kuitenkin lähetin välityksellä tieto: pidetäänkö puhe kirkossa vai haudalla? Lisäksi: pidetäänkö useita puheita? Ystäväsi J. V. S:n

Henkilöt:

Borenius, Alexander Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Alexander Ferdinand Borenius

Morgonbladet nro 109, 14.5.1877: Johan Ludvig Runeberg, muistopuhe

Päivämäärä:

14.5.1877

Tämän vielä avoimen haudan ääressä meidän asiamme ei ole puhua Johan Ludvig Runebergin arvosta runoilijana. Aikalaiset ovat esittäneet siitä arvionsa, ja jälkimaailma esittää tuonnempana lisäksi omia puntarointejaan ja arvioitaan. Suurilla lahjakkuuksillahan on sellainen etuoikeus, ettei ihmiskunta koskaan väsy tulkitsemaan heidän työtään. Me tiedämme varmasti, että tämän runoilijan nimi on kirjoitettu unohtumattomaksi historian lehdille ja että hänen runonsa elävät koskaan katoamatta. Meidän sopii sen sijaan ilmaista tämän haudan ääressä se kunnioitus, kiintymys ja kiitollisuus, jota Suomi...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 111, 16.5.1877: Sotanäyttämö

Päivämäärä:

16.5.1877

Pariisin rauhaan vuonna 1856 Venäjän rajana Moldovaa ja Turkkia vastaan olivat Prutjoki aina sen laskupaikkaan Tonavaan ja Tonavan eteläinen haara siitä eteenpäin. Mutta tämän rajan siirto oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla länsivallat haluavat pitää Turkin jatkamassa niitä murhatöitä, jotka kaikkina aikoina ovat olleet sen vallanpidon tunnusmerkkinä. Nyt raja kulkee 5 peninkulmaa Prutin itäpuolella, joen suuntaisena, ja kääntyy yhtä kaukana Tonavasta suorassa kulmassa itään, Mustanmeren rantaan. Venäläiset saattoivat nyt mennä omalla maalla aina tähän kulmankärkeen asti. Niin he myös t...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Sodat

Morgonbladet nro 113, 18.5.1877: Dagbladetin käsitteenselvittäjälle

Päivämäärä:

18.5.1877

Helsingfors Dagbladin numerossa 126 on 11. toukokuuta julkaistu ote Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnan vuosikertomuksesta vuodelta 1876. Siihen sisältyy myös päätös tappiosta, jonka yhdistys on kärsinyt Suomen Pankin nyt kieltäydyttyä myymästä valuuttoja sterlingpunnissa ja Hampurin bankoseteleinä (tai Saksan valtakunnanmarkkoina) yhdistyksen ulkomaisten lainojen lyhennysten maksamiseksi hintaan, josta vuonna 1865 tehtiin sopimus pankin johtokunnan kanssa. Mainitussa selostuksessa on seuraava kohta: Kun lainanottajat maksavat yhdistykselle korkoa Suomen markkoina, mutta markan arvo su...

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan kertomus Suomen Pankin hallituksesta ja tilasta tehdystä tarkastuksesta, lausunto valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä:

22.5.1877

Täällä on puhuttu siitä miten erinomaista on, että Suomen Pankilla on monopoli ulkomaisten vekselien kaupassa. Tällaista puhetta pidän mitä suurimmassa määrin ihmeellisenä. Sanotaan, että Suomen Pankki on juuri oikea välittäjä, sillä Suomen Pankilla on ulkomailla varoja, joita se voi käyttää. Miksi Suomen Pankilla on käytössään nuo varat? Juuri siksi, että pankilla on monopoli. Siksi sen on myös sallittu laskea nuo sen ulkomaisilla asiamiehillä olevat varat setelinantoa varten tarvittaviksi varoiksi. Jos pankilta otetaan pois tämä oikeus, tulee myös pankin monopolista loppu. Miksi meidän ma...

Paikat:

Asiat:

Maan kansakoululaitoksesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä:

22.5.1877

Herra Snellman: Ottaisin vapauden tehdä huomautuksen, että olisi ehkä aiheellista, että kun seminaarikurssia käymätön henkilö saa seminaarin johtajan tekemän kuulustelun perusteella nauttia eläkettä, tulisi yhden tai useamman seminaarin opettajan osallistua tuohon kuulusteluun. Vaikuttaa kummalliselta, että kun henkilön kuitenkin on saavuttava seminaariin, jätettäisiin vain johtajan asiaksi yksinään panna toimeen eläkkeeseen oikeuttava tutkinto. Parempi toki on, että kun kuulustelijoita on saatavissa, niin kuulustelun tekee kaksi henkilöä tai ainakin toinen on sitä todistamassa. – – Herra S...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kansanopetus