Pariisin rauhaan vuonna 1856 Venäjän rajana Moldovaa ja Turkkia vastaan olivat Prutjoki aina sen laskupaikkaan Tonavaan ja Tonavan eteläinen haara siitä eteenpäin. Mutta tämän rajan siirto oli yksi niistä toimenpiteistä, joilla länsivallat haluavat pitää Turkin jatkamassa niitä murhatöitä, jotka kaikkina aikoina ovat olleet sen vallanpidon tunnusmerkkinä.
Nyt raja kulkee 5 peninkulmaa Prutin itäpuolella, joen suuntaisena, ja kääntyy yhtä kaukana Tonavasta suorassa kulmassa itään, Mustanmeren rantaan. Venäläiset saattoivat nyt mennä omalla maalla aina tähän kulmankärkeen asti. Niin he myös tekivät; ja sieltä he tunkeutuivat vuorokaudessa Galatiin ja pian Brailaan. Myös Tonavajoki, jonka juoksun loppupää on kääntynyt koilliseen ja pohjoiseen, tekee siinä mutkan suorassa kulmassa itään ja laskee Mustaanmereen kolmea suuhaaraa pitkin: pohjoisin joenhaara kulkee suoraan itään Kylia-suuhun samannimisen paikkakunnan läpi. Mutta kulman kärjen lähellä siitä eroaa toinen, suurin haara, Sulina, jonka samanniminen suu on suurvaltojen yhteishuostassa.
Kuten kartta osoittaa, molemmat kaupungit, Galati idässä ja Braila etelässä sijaitsevat siten kulmankärkeen nähden, että jokea voidaan ampua niistä ristitulella. Bukarestista on ilmoitettu, että venäläisillä oli kaksi päivää tulonsa jälkeen joella 3 kpl höyrylaivoja miinojen laskemista varten. Ne oli kuljetettu sinne osina rautateillä, eikä ole mahdotonta, että jokin niistä on kotoisin Turusta. Turkkilaisilla on tietämän mukaan Tonavalla tusina suurempia ja pienempiä panssariveneitä ja tykkiveneitä. Kun joen pääsuoni kävi niille liian kuumaksi, ne vetäytyivät joessa sijaitsevien huomattavien saarten väliin ja ampuivat sieltä Brailaa. Tuorein uutinen ilmoittaa, että venäläiset ovat räjäyttäneet yhden niistä ilmaan. Laukaukset tulivat raskaista piiritystykeistä, joita siis on jo itse paikalla. Mutta tiedon mukaan on kolme vielä suljettuna Maciniin, turkkilaisten tukikohtaan Brailan kohdalla. Kartta osoittaa, että joelta ulottuu pitkä salmi Maciniin asti. Miinoilla on nyt suljettu joko tämä salmi tai sen joenhaaran molemmat päät, joka erottaa kauempana sijaitsevan saaren turkkilaisten rannasta, mutta varmaa on, että mitään muuta pyydystä ei ole ollut käytettävissä. Jo 28. huhtikuuta sanotaan laajojen linnoitusten olleen valmiina molemmilla rannoilla, jotka aikaisemmin ovat olleet linnoitettuja ja luultavasti niissä on ollut runsaat tarvikevarastot uusiin rakennelmiin. Kun nyt myös virta kuuluu olevan suljettu sekä ylöspäin että alaspäin suita kohti, niin lyhyessä ajassa näkyy tehdyn koko joukko työtä.
Mutta ei siinä kyllin. Iaşista kulkee rautatie alas Galatiin Prut- ja Siretjokien välissä, jotka melkein rinnatusten virtaavat pohjoisesta alas Tonavaan. Galatista se kulkee Tonavan rantaa pitkin Siretjoen yli Brailaan, jonka laskupaikka se on. Täällä sijaitsee nyt paljon puhuttu Barbošin rautatiesilta – nykyään täysin turvassa, koska yksikään turkkilainen alus ei voi päästä lähellekään sitä. Yksikään suurempi alus ei pääse koko jokeen. Jopa Galatista vehnää lastaavien kauppalaivojen täytyy laskea ankkuriin Sulina-suuhun.
Meneekö Venäjän armeija täällä nyt Tonavan yli? Kamaristrategit ovat liikkeellä kaikissa Euroopan sanomalehdissä. Useimmat näyttävät vastaavan kysymykseen kyllä. Epäilemättä tähän mahdollisesti onnistuvaan ylitykseen liittyy suuri mielenkiinto. Sillä tällä tiellä tulee vastaan merkittävä rautatie, joka kulkee Varnan linnoituksesta Mustanmeren rannalta Silistran linnoitukseen Tonavalle. Sitä pitkin turkkilaiset voivat nyt mukavasti kuljettaa Tonavan armeijalle vahvistuksia, muonaa ja muita tarvikkeita. Olisi suuri voitto saada tämä suoni katkaistuksi. Mutta se kaikki ilmeisesti tarkoittaisi paria, kolmea ratkaisutaistelua suurin joukoin. Sillä Varnan–Silistran rautatie kulkee jo likeltä Balkanin vuorten linnoituksia, Šumlaa [Shumenia] jne. ja maastossa, johon turkkilaiset voivat helpoimmin koota kaikki voimansa. Siellä hyökkääminen on siksi kuin tarttuisi härkää sarvista. Kamaristrategien sotapäällikönvaltuuksia lienee siksi toistaiseksi pidettävä palstantäytteenä. Kun jotain ehtii tapahtua, heidän tietonsa on varmempi, kuten he esim. kaikki katsoivat turkkilaisten tehneen suuren laiminlyönnin – heti kun venäläiset ottivat haltuunsa Barboši-sillan, josta he sitä ennen eivät tienneet yhtikäs mitään.
