Helsinki

Morgonbladet nro 203, 1.11.1877: A. M:n ehdottamasta palkatusta armeijasta

Päivämäärä:

1.11.1877

Morgonbladetin numero 186 sisältää kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoittaman artikkelin otsikolla: ”Yleinen asevelvollisuus Suomessa”, jolla artikkelin sisällön mukaan kuitenkin on ymmärrettävä: yleisen asevelvollisuuden hylättävyys Suomessa. Kunnioitettu kirjoittaja haluaa näet palkatun armeijan asevelvollisuusarmeijan sijaan. Niin tarkkanäköisen ja tietävän kirjoittajan on voitava edellyttää tietävän hyvin, että sellaisesta ehdotuksesta ei koskaan voi tulla laki, ei ainakaan muussa kuin nykyisen ruotusotaväen muodossa. Siksi voisi myös näyttää tarpeettomalta alistaa sitä min...

Henkilöt:

Meurman, Agathon

Key, Carl Fredrik Edvin Emil

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 210, 10.9.1877: Kaksi opetuskieltä. Repliikki

Päivämäärä:

10.9.1877

Sanomalehtiväittely on tavallisesti hyödytöntä, kuten kokemus opettaa. Sillä se, joka on lausunut jonkin mielipiteen, jonka vastaväittäjä väittää kumoavansa, saa tavallisesti vastata: mitään sellaista en ole lausunut tai vaatinut. Tai jos huomauttaja on sattunut osumaan johonkin hänen lausumaansa, on hyvin harvinaista, että hän vastaa muuta kuin toistaa todistelunsa, koska huomauttaja on jättänyt sen huomiotta ja esittää vain syitä, joita hän on pyrkinyt kumoamaan. Ja niin jatketaan, ja kaikki ratkeaa riidaksi siitä, mitä yksi on sanonut ja mitä toinen on sanonut – tai ei ole sanonut. On se...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 236, 10.10.1877: Suurellisia keinotteluja

Päivämäärä:

10.10.1877

Järvimalmien valtaaminen. Tutustuessani maan sulattoihin vuosina 1873 ja 1875 sain tilaisuuden oppia, miten järvimalmien valtausoikeudet nykylaajuudessaan pikemmin ehkäisevät kuin edistävät kotimaisen takoraudanvalmistuksen kehitystä ja ovat aiheuttaneet monia ja vaikeita epäkohtia. Siten esimerkiksi jo vuonna 1858 hävitetyn sulaton omistajilla on mainitusta vuodesta lähtien yhä yli 30 peninkulmaa vallattua järvialuetta, ja he kiertävät määrätyn vuosittaisen työvelvollisuuden vaihtamalla valtauskirjat joka toinen vuosi. Nk. valtauskeinottelijat valtaavat vuosittain suuria järvialueita, eivä...

Henkilöt:

Furuhjelm, Enoch Hjalmar

Husgafvel, Christian

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin, lausunnot valtiopäivillä 13.10.1877

Päivämäärä:

13.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Kun on ehdotettu, että maassa voimassa olevan sensuurin takia myös oikeus jälkipainoksiin olisi voimassa, niin minusta tämä johtopäätös on vähän sentapainen, että koska kirjailija on yhdessä suhteessa suojaton, on hänen oltava sitä muissakin suhteissa. Toisin sanoen, jos sensuuri ottaa häneltä pois osan hänen omaisuudestaan, tulee jokaisella olla oikeus viedä häneltä loputkin. Sellainen johtopäätös on lievästi sanottuna hämmästyttävä. Mitä taas tulee vaatimukseen, että kirjailijan tai taitelijan tulisi rekisteröidä teoksensa jossakin toimistossa, jotta sen tunnustetta...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Schauman, Berndt Otto

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kirjallisuus

Morgonbladet nro 244, 19.10.1877: Lakivaliokunnan mietintö kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta tuottamiinsa teoksiin

Päivämäärä:

19.10.1877

Ei ole koskaan todistettu eikä koskaan voida todistaa, että esim. jonkun kirjailijan omistusoikeus tuotantoonsa olisi toinen kuin jokaisen yksilön oikeus omien henkisten ja ruumiillisten töidensä tuotteisiin. Ero on vain omaisuuden luonteessa. Muu omaisuus koostuu itse työn aineellisesta tuotteesta. Mutta kirjailijan teokselle sen saama aineellinen ilmiasu, käsikirjoitus tai kirjakappale, on vain muoto, joka sellaisenaan on erillisen työn tuote ja erillisen omistusoikeuden kohde. Kirjailijan työn tuote, olkoon kuinka epäaineellinen tahansa, voi silti tulla sopimuksen kohteeksi kuten kaikki ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Morgonbladet nro 245, 20.10.1877: Millä tavoin suomenkielisen kirjallisuuden etua ajetaan ehdotuksessa ”asetukseksi kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisiin”

Päivämäärä:

20.10.1877

Jokainen joka on pohtinut kahden kotimaisen kirjallisuuden välistä suhdetta tietää, että ruotsinkielisen asun saaneella tieteellisellä ja korkeammalla kirjallisuudella on suurempi lukijapiiri, kun taas karulla ja koko suomenkielisen asun saaneella kansankirjallisuudella on verrattomasti suurempi määrä lukijoita. Koulukirja- ja sanomalehtikirjallisuuden lukijakunta on tasaisemmin jakaantunut, vaikka enemmistö on vielä ruotsinkielistä. Vaikka vapautuisimmekin tästä kahden kirjallisuuskielen onnettomuudesta, sivistyneiden lukijoiden yhteenlaskettu lukumäärä on niin pieni, että kotimainen kirja...

Henkilöt:

Montgomery, Robert August

Wrede af Elimä, Rabbe Zacharias

Ehrström, Karl Gustaf

Paikat:

Asiat:

Talonpoikaissäädyn pyyntö kyytimaksujen määräämisestä, lausunnot valtiopäivillä 20.10.1877

Päivämäärä:

20.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä herra Tauben kanssa kannattamaan talonpoikaissäädyn tarjousta perusteilla, jotka herra Taube on niin hyvin tuonut esiin. Pyydän nöyrimmin saada lisätä, että kun asia eniten koskee talonpoikaissäätyä, ja juuri talonpoikaissääty kantaa rasituksen, niin pitäisi jo tämän seikan mielestäni saada kaikki muut säädyt, sikäli kuin mahdollista, määräämään palkkio sen mukaiseksi kuin talonpoikaissääty on toivonut, kun tuo toivomus itsessään ei sisällä mitään väärää. Tällaista ehdotusta ei koskaan voi saada erinäisissä määräyksissään sellaiseksi, että mitään ep...

Henkilöt:

Taube, Johan Reinhold

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Alkeiskoulujen opetuskielestä ja uusien lyseoiden perustamisesta, lausunnot valtiopäivillä 23. ja 25.10.1877

Päivämäärä:

23.10.1877

Herra Snellman, J. V.: Vaikka en haluaisikaan käyttää aikaa tätä kysymystä koskeviin yleisiin lausumiin, on minun kuitenkin pakko, koska varauksen, jonka kuusi valiokunnan jäsentä on tehnyt, on sanottu sisältävän sen, mikä on asiallisesti oikein ja mikä myös ritariston ja aatelin tulisi hyväksyä, ja koska tätä lausumaa on kannatettu, ja koska voi nousta esiin kysymys, pitäisikö valiokunnan esitys tai tuo varaus hyväksyä kokonaisuudessaan, niin pyydän omasta puolestani saada antaa ääneni sen puolesta, että valiokunnan esitys tulisi keskusteluun kohta kohdalta. Sillä tämä esitys on yleisesti ...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Pippingsköld, Josef Adam Joachim

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 251, 27.10.1877: Kahden opetuskielen käsittely opettajainkokouksessa

Päivämäärä:

27.10.1877

Viime opettajienkokouksen keskustelut tunnen vain Morgonbladetin selostuksesta. Olosuhteet, viime vuosina vanhuuden raskaat elintavat, ovat valitettavasti estäneet minua osallistumasta kokouksiin. Selostuksesta voi havaita, että kokouksessa käsiteltiin kysymystä molempien kotimaisten kielten käyttämisestä opetuksessa samassa koulussa, kuten tavallista teoriassa, ottamatta huomioon oppilaiden edeltäviä tietoja ja valmiutta molemmissa kielissä. Kunnioitetut puhujat eivät tehneet mitään eroa oloissa esim. Vaasan lyseossa, missä suuri enemmistö tuskin ymmärtää sanaakaan suomea, ja Oulun ruotsin...

Henkilöt:

Forsman, Karl Waldemar

Grube, August Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 255, 1.11.1877: Ruotsalainen Aftonbladet Suomen yleisestä asevelvollisuudesta

Päivämäärä:

1.11.1877

Ruotsalaisesta Aftonbladetista on Morgonbladetin numeroon 251 otettu lausunto asevelvollisuudesta täällä Suomessa. Se todistaa kuten monet samanlaiset ruotsalaisen lehdistön arviot siitä ajatuskulun sekavuudesta ja pintapuolisuudesta, joka tässä lehdistössä (ja suuressa osassa kaikkea lehdistöä) johtaa puhetta. Mutta kun me tässä maassa suuresti elämme niistä muruista, jotka putoavat läntisten naapureidemme pöydiltä ja varsinkin meidän ruotsinkieliset sanomalehtemme lainaavat Ruotsin lehdistöstä tietonsa, se on usein vaikuttanut tuhoisasti mielipiteisiin meillä. Ja voidaan olettaa, että myö...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: