Helsinki

Helsinki

Anders Henrik Snellmanille

Päivämäärä: 
19.12.1877
Helsinki 19.12.1877   Rakas Hinni.    Mukana seuraa 200 mk. Turkkisi lähti viime viikolla Lundqvistilta, hänen vakuutuksensa mukaan. Hän oli luvannut sen valmiiksi jo 10/15 marraskuuta. Tervetuloa kotiin, vaikka joudut kestämään joulupuuhia – jotka tavan mukaan hoidetaan viime hetkellä. Hanna on pikkuisen sairastellut. Muutoin kaikki terveinä. Älä jätä mitään työtä seisomaan. Hellä isäsi J. V. S:n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Suomen runkorataverkoston yhteensovittamisesta, lausunnot valtiopäivillä 19.12.1877

Päivämäärä: 
19.12.1877
Herra Snellman, J. V., lausui seuraavaa: Valiokunnan ehdotus, että päätös muotoiltaisiin sillä tavoin, että komission ehdottamaa systeemiä noudatettaisiin mahdollisimman tarkoin rakennettaessa ja liikennöitäessä niitä ratoja, joiden rakentamisesta säädyt nyt ovat päättäneet, antaa kyllä jonkinlaisen takuun siitä, että säätyjen päätöstä myös noudatetaan mitä rakentamiseen tulee. Mutta kun [näin] sanotaan myös liikennöintinopeudesta, joka on erittäin tärkeä ja myös rakentamisjärjestelmän suhteen seurauksia aiheuttava ehto, että komission ehdotusta tulee noudattaa vain mahdollisimman tarkoin, ...
Paikat: 

Hypoteekkiyhdistyksen tukianomuksesta, lausunto valtiopäivillä 19.12.1877

Päivämäärä: 
19.12.1877
Herra Snellman, J. V., pyysi tähän kysymykseen liittyen puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: En uskonut kenenkään muun pyytävän puheenvuoroa, muuten en olisi pyytänyt nyt antaa lausumaani, mikä minun olisi joka tapauksessa myöhemmin pitänyt tehdä ex officio [viran puolesta]. Mutta ei ainoastaan sen vuoksi, vaan myös siksi, että minulla on hypoteekkiyhdistyksen perustamisesta lähtien ollut se vakaa käsitys, että tämä laitos on maallemme hyödyllinen yritys, niin kuin tällä hetkelläkin olen vakuuttuneet siitä, että laitos on monella tapaa ollut maallemme hyödyksi. Alussahan oli toivottu, että sen...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 303, 29.12.1877: Asevelvollisuuslaki ja perustuslait

Päivämäärä: 
29.12.1877
Kysymys, pitäisikö jostain asevelvollisuuslain määräyksestä tulla perustuslaki, näyttää olevan täysin teoreettinen tehtävä, siinä tapauksessa että säätyjen tarkoituksena ei ole anoa, että Hänen Majesteettinsa antaisi asiasta armollisen esityksen valtiopäiväjärjestyksen §:n 71 mukaan. Itse esitys ”Määräykseksi yleisestä asevelvollisuudesta Suomen Suuriruhtinaskunnassa” ei mainitse perustuslakiehdotuksesta sanaakaan. Jos tämä esitys kuitenkin sisältäisi määräyksen, jonka säädyt katsovat sotivan perustuslakia vastaan, näyttää valittavana olevan vain kaksi ratkaisua: toinen: hylätä määräys, toi...
Paikat: 

Morgonbladet nro 1, 2.1.1878: Eräs lakivaliokunnan jäsen

Päivämäärä: 
2.1.1878
Eräs lakivaliokunnan jäsen on (Morgonbladet 1877 nro 304) hyväntahtoisesti tehnyt pari huomautusta ”Asevelvollisuuslaki ja perustuslait” -kirjoituksen (numerossa 303) lausumiin. Tässä kirjoituksessa mainittiin esimerkkinä lakivaliokunnan ehdotus, että eräät eriuskolaislain pykälät (16, 17 ja 18) erotettaisiin eri laiksi, koska ne merkitsevät muutosta perustuslakiin. Mutta kun ehdotetun lain § 1 viittaa niihin rajoituksiin ja poikkeuksiin, joiden alaiseksi vieraiden kristillisten uskontunnustajien yhdenvertaisuus kansalaisina vielä eriuskolaislain mukaan jäisi, ja siltä osin muutos olisi tul...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: 

Morgonbladet nro 15, 18.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä: 
18.1.1878
Tätä otsikkoa ei ole näkynyt lehdessä pitkään aikaan. Mutta kun sotaa nyt käydään uudella näyttämöllä, lukija ei varmaan pidä tarpeettomana saada tässä katsausta niistä ja mukana viittauksen karttaan. Aloitamme Venäjän armeijan Bulgarian-operaatioiden kentällä. Suur-Balkan, joka Mustaltamereltä aina miltei Shipkan solaan suuntautuu loivasti lounaaseen, kääntyy sen länsipuolella etelämmäksi, jatkuu murhista kuulun Tatar-Pasardshikin [Pazardzhikin] ympäri ja levittäytyy etelämpänä laajaksi vuoristoksi, josta on niin epävarmaa tietoa, että Handtke on erikoiskartaltaan jättänyt pois sen kuvauks...
Paikat: 

Morgonbladet nro 16, 19.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä: 
19.1.1878
Orkanien solasta tultaessa heti tien länsipuolella on Gomo Kamartsin kylä ja sen itäpuolella tšerkessikylä, enteillen sitä mitä tuleman pitää. Sillä kun Bulgariassa tšerkessit on sijoitettu maan itäosaan ja Dobrichin taakse, tänne Rumelian länsiosaan on perustettu joukoittain heidän ryövärinpesiään, luultavasti siksi, että kansa täällä on pääosin bulgarialaista ja lisäksi etupäässä sivistynyttä, työteliästä ja hyvinvoivaa. Tie Sofiaan kulkee lounaan suuntaan. Sille Gurkon täytyy nyt laskeutua Churekista, ohi raporteissa mainittujen Jeleshnitsan, Seljavan, Stolnikin kylien ja sen jälkeen mar...
Paikat: 

Morgonbladet nro 19, 23.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä: 
23.1.1878
Sotatapahtumat Balkanilta etelään ovat niin nopeita, että sotanäyttämö on joka päivä uusi. Uusi kenttä Filippopelin [Plovdivin] itäpuolella on lukijalle osittain tuttu Gurkon aiemmasta marssista Balkanin yli, sovelias ehkä kaikkiin muihin sotiin, mutta täällä seurauksiltaan onneton, koska se antoi turkkilaisille tervetulleen syyn uusiin joukkomurhiin, jotka nyt ovat jatkuneet kuukausikaupalla. Tundzhan laakso tunnetaan samannimisestä joesta, joka virtaa lännestä aina siihen notkelmaan saakka, jota pitkin suuri tie nousee Balkanin yli Shumlaan [Shumeniin]. Joen suunta kääntyy täällä suorassa...
Paikat: 

Morgonbladet nro 54, 5.3.1878: Rauhansopimus

Päivämäärä: 
5.3.1878
Rauhansopimus on allekirjoitettu toissapäivänä San Stefanossa. Allekirjoitus on siten tapahtunut Hänen Majesteettinsa keisari Aleksanterin valtaistuimelle nousun vuosipäivänä, ja sähke H. K. M. ylipäälliköltä muistuttaa, että vuoden samana päivänä annettiin myös manifesti Venäjän orjien vapauttamisesta. Lukijamme tietävät, että allekirjoitusta odotettiin yleisesti mainittuna tai jo edellisenä päivänä, ja saapunut uutinen ei siten ollut muuta kuin virallisen vahvistus sille tosiasialle, joka jompanakumpana päivänä oli tulossa, sillä tuskin kukaan epäili, että kun alustavista rauhanneuvottelu...
Henkilöt: 
Paikat: