Lausunto

Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861

Päivämäärä:

1.5.1861

[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on kunnostautunut tutkintoarvosanoillaan, enkä lainkaan epäile, etteivätkö hänen ahkerien opintojensa lääketieteellisen tiedekunnan jäsenissä herättämät toiveet ole perusteltuja. Mutta tri Ahlqvist ei julkaisemillaan teoksilla ole vain hankkinut arvostettua nimeä tiedemiehenä, vaan hänellä on merkitt...

Henkilöt:

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Wasastjerna, Selim Osvald

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Huomionosoitukset

Z. J. Cleven opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10.1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Herra lehtori, tohtori Z. J. Cleven pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirantäyttöä varten julkaiseman opinnäytteen ”Skolan, pedagogiskt utkast med hänsigt till bestående förhållanden i Skandinavien, Tyskland och Schweiz” [Koulu, pedagoginen luonnos erityisesti Skandinavian, Saksan ja Sveitsin olosuhteisiin nähden] sisältö on, kuten otsikko jo ilmoittaa, seuraavanlainen. Kirjoittaja ottaa tutkiakseen ne eri momentit, jotka muodostavat koulun merkityksen ja toiminnan ja koettaa määritellä, mikä kussakin näissä momenteissa on oikein sekä ryhtyy tällä tavoin täsmennetyn koulun tarkoitusta ...

Henkilöt:

Cleve, Zachris Joachim

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Painatustuki L. L. Laurénin teokselle, lausunto historiallis-filologisessa tiedekunnassa 21.10. 1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Niin sanottu havainto-opetus on Pestalozzin ajoista lähtien ollut Saksassa ja saksankielisessä Sveitsissä huolella vaalittu asia. Se minkä lapsi muuten oppii ilman mitään systemaattista järjestystä, siis olioiden erottamisen ja nimeämisen, niiden laadut ja ominaisuudet, on koulun ensimmäisessä opetuksessa tehty systemaattiseksi harjoitukseksi. Ja kun siinä vaaditaan tarkasti ilmaisemaan sitä, mitä ulkoiset aistit tarjoavat, harjoitus on muuttunut määrittelemiseksi, jossa muodossa sitä kutsutaan puhe- ja ajatusharjoitukseksi. Kun havainnon kohteena edelleen eivät ole aistillisen olion ominai...

Henkilöt:

Laurén, Ludvig Leonard

Pestalozzi, Johann Heinrich

Paikat:

Asiat:

J. Oscar I. Ranckenin opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 21.10.1861

Päivämäärä:

21.10.1861

Lehtori J. Oscar I. Ranckenin 9. lokakuuta tarkastettu opinnäyte pedagogiikan ja didaktiikan professorinvirkaa varten ”Något om Sverges skollagsstiftning och skolor närmast före deras reform 1856” [”Ruotsin koululainsäädännöstä ja kouluista välittömästi ennen vuoden 1856 uudistusta”] jakautuu kolmeen eri osaan. Aluksi kirjoittaja (s. 1–3) siteeraa Ruotsin vuosien 1807 ja 1820 koulujärjestyksiä sekä sanoo muutamia sanoja komiteoista, jotka ovat suunnitelleet koululaitoksen uudistamista ennen vuotta 1820 ja heti sen jälkeen. Sen jälkeen hän luettelee joukon vuosina 1842–1856 ilmestyneitä aset...

Henkilöt:

Rancken, Johan Oskar Immanuel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kansanopetus

Yliopiston kirjastonhoitajan viran täyttäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 7.12.1861

Päivämäärä:

7.12.1861

Statuuteissa sanotaan kirjastonhoitajan virkaan ehdottamisen suhteen samoin kuin professorinvirkoihin ehdottamisesta, että tulee ottaa huomioon ”vain itse kunkin niissä tieteissä osoittamat tiedot, jotka kyseiseen virkaan kuuluvat.” Mutta niin kuin lääketieteessä tieteellistä pätevyyttä ei osoiteta vain julkaistuilla kirjoituksilla vaan myös tieteen oppien käytännön harjoittamisen kautta, niin myös kirjastonhoitajalta vaadittavan tieteellisen näkemyksen tulee olla sen kaltainen, mitä viran käytännön hoidossa vaaditaan, ja päinvastoin viranhoidon tulee osoittaa tieteellisen näkemyksen laatua...

Henkilöt:

Elmgren, Sven Gabriel

Ingelius, Gustaf Edvard

Collan, Karl

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

H. G. Porthanin jälkeenjääneiden papereiden sinetin avaaminen, lausunto yliopiston konsistorissa 22.3.1862

Päivämäärä:

22.3.1862

Omasta puolestani katson, ettei konsistorilla ole oikeutta kumota saman kollegion tekemää päätöstä joka oli säädetty tietyksi määräajaksi, muutoin kuin siinä tapauksessa, että jos voidaan osoittaa, että kyseinen aiempi päätös oli tehty ilman laillista oikeutusta. Ainakaan tällaisen kumoamisen ei pidä tapahtua ilman erityisen pakottavaa syytä ja ratkaisu on joka tapauksessa silloin alistettava korkeammalle viranomaiselle. Se, että varakanslerilla ja konsistorilla oli laillinen oikeus tehdä kyseinen päätös niin Porthanin kuin Meyerfeltinkin paperien sinetöimisestä, näyttää minusta kiistattoma...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Lagus, Jakob Johan Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Matka-apurahan myöntäminen H. L. Melanderille, lausunto yliopiston konsistorissa 10.5.1862

Päivämäärä:

10.5.1862

Olin konsistorin aiemman päätöksen nojalla estetty ottamaan osaa historiallisten tieteiden opettajille määrättyjen matka-apurahojen käsittelyssä rehtori Melanderin hakemuksen käsittelyyn ja siitä tehtävään ehdotukseen. Kun tämä este on pöytäkirjan tarkistamisen myötä nyttemmin poistunut, pyydän yhtyä professori Cleven lausuntoon ja ehdotan äänelläni Melanderille mainittua apurahaa, varsinkin kun monivuotinen viranhoito samassa koulussa Melanderin kanssa on suonut minulle tilaisuuden oppia tuntemaan hänen erinomainen opettajantaitonsa ja pätevyytensä.

Henkilöt:

Melander, Henrik Leopold

Cleve, Zachris Joachim

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

G. Z. Forsmanin suomenkielisen väitöskirjan arviointi, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 11.12.1862

Päivämäärä:

11.12.1862

Pyydän nöyrimmin saada ilmoittaa pöytäkirjaan vastalauseeni sitä mielestäni väärää asiantilaa kohtaan, että yksi tai useampi tiedekunnan jäsen vetoaa kielitaidon puutteeseen perusteluna sille, että he eivät ryhdy arvioimaan suomen kielellä julkaistun opinnäytteen tieteellistä arvoa. Koska suomi nyt on yliopiston opinnäytteissä laillisesti hyväksytty kieli, niin sen taito tulee olla jokaisella, jonka tehtäviin kuuluu sisään jätettyjen opinnäytteiden arvioiminen.

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Suomen kieli

Historian professuurin täyttäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 13.12.1862

Päivämäärä:

13.12.1862

Vertailtaessa kahta hakijaa vertaillaan miestä, joka julkaistuilla teoksillaan on hankkinut sellaisen maineen tiedemiehenä ja kirjailijana, että hänet asetetaan maan parhaimpien joukkoon, ja toista, joka on tyydyttävästi suorittanut yliopiston professorinvirkaan vaadittavat tutkinnot ja väitökset. Tri Forsman on opinnäytteistään riippumatta ansainnut ja saavuttanut nimeä merkittävänä kirjailijana ja erityisesti historiankirjoittajana. Hänen oikeutuksensa historiankirjoittajan nimeen perustuu ennen muuta hänen tunnettuun perinpohjaiseen nuijasodan historiaansa. Maamme kirjallisuudesta ei, ku...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Frosterus, Johan Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Ehdotus valtiopäiväesitykseksi kansakoulujen määrärahoista ym., konsepti

Päivämäärä:

20.3.1863

Hänen Majesteettinsa Keisari, joka asianmukaisten viranomaisten laatimien, suuriruhtinaskunnan yleistä tilaa koskevien selontekojen perusteella on havainnut tarpeelliseksi tietyt uudet toimenpiteet maan henkisen ja aineellisen kulttuurin edistämiseksi, on armollisimmin määrännyt keisarillisen Suomen senaattinsa laatimaan tavoitteita varten tarvittavat suunnitelmat Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista harkintaa varten. Ottaen huomioon näiden toimien suuren merkityksen ja niiden toteuttamiseen nykypolvelta vaadittavat uhraukset, on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa katsonut tarpeell...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: