Teologia

Teologia

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1855: Luettava toisena päivänä kuin edellinen

Päivämäärä: 
1.12.1855
Herra C. G. von Essen on tarkkana siitä että saa sanotuksi viimeisen sanan polemiikissa, jonka itse on aloittanut. Hän esittää Helsingfors Tidningarissa ns. ”Tilinselvityksen hra J. V. S:n kanssa”. Tämän tilinselvityksen olisimme kovin henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon väsyneenä voineet jättää sikseen, jos ei tulevaisuuden kannalta olisi hyödyllistä osoittaa tällaisille ”suosiollisille herroille”, ettei yleisön silmille noin vain saa heittää kavaljeerimaisin ottein taikatomua ja julistaa tulo- ja menopuolen olevan aivan yksinkertaisesti ”tasoissa”. Hra v. E. myöntää nyt lopultakin, ettei hä...

Anders Vilhelm Ingmanille

Päivämäärä: 
2.9.1856
Helsingissä 2.9.1856   Parahin Veljeni!    Toivon, että suot hyväntahtoisesti anteeksi sen, että olen näin kauan pitänyt hallussani käsikirjoitustasi. Koska minulla oli aivan liian paljon töitä kesäkuun loppuun asti, olin säästänyt sen läpilukemisen maaseutulomakseni, mutta unohdin valitettavasti käsikirjoituksen tänne kaupunkiin ja sain sen vasta myöhemmin käsiini. Nyt palattuani kiiruhdan lähettämään sen Sinulle seuraavien vähäisten huomautusten kera. Tuskin välität siitä, mitä mieltä minä itse asiakysymyksestä olen. Minun on kuitenkin mainittava, että mielestäni Sinä olet ja Sinun tavall...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1860: Mitä tekemistä kansakunnan kielellä on yleisinhimillisen sivistyksen kanssa

Päivämäärä: 
1.2.1860
Aiemmin julkaistussa artikkelissa pyrimme osoittamaan, mitä tiede opettaa yleisinhimillisen ja kansallisen sivistyksen välisestä suhteesta. Lukija lienee tästä esityksestä havainnut, että tieteellinen käsitys ankkuroituu lujasti todellisuuteen, jossa ei ole koskaan ilmennyt yleisinhimillistä sivistystä sellaisenaan, vaan ainoastaan erillisiä kansallisia sivistysmuotoja. Pääpaino annettiin sille seikalle, että oikeutta ja vääryyttä on maailmassa ollut ainoastaan sikäli kuin kunkin kansan käsitys oikeasta ja väärästä ilmenee sen tavoissa, laeissa, yhteiskunnallisissa laitoksissa, sisä- ja ulk...
Paikat: 

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä: 
30.5.1875
Tervehdys uusille tulokkaille.   Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...
Paikat: 

Morgonbladet nro 155 ja 161, 7. ja 14.7.1877: Lyseoiden oppikursseista ja opetuksesta

Päivämäärä: 
7.7.1877
I Turun lyseon rehtori on ystävällisesti lähettänyt minulle viime vuositutkintoon laaditun ohjelman, josta lähetyksestä täten saan nöyrimmästi kiittää. Asian vierestäkin velvollisuus vaatii mainitsemaan, että ohjelman mukana oli kiintoisa, lähdetutkimuksiin perustuva K. K. T[igerstedt]:in tutkimus: ”Lisäys Käkisalmen läänin historiaan kuningatar Kristiinan hallitusaikana”. On kaunis ja sopiva saksalainen koulutapa, että siten jollain kirjoituksella todistetaan opettajien kiinnostusta tieteeseen ja kirjallisuuteen. Mutta jotta arvokkaita tutkimuksia kuten kyseinen ei kätkettäisi ja – ehkä un...
Paikat: