Berzelius, Jöns Jakob

Berzelius, Jöns Jakob

1779–1848. Ruotsalainen kemisti, vapaaherra. Ruotsin Akatemian jäsen vuodesta 1837.

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Suomen geologiasta

Päivämäärä: 
1.9.1849
Monikin lienee tämän kirjoittajan ohella halunnut oppia tietämään jotain Suomen ”vuorista ja maaperästä”. Mutta oppineidemme innostus on vielä niin vähän ollut kääntyneenä omaa maatamme koskevaan tietouteen, että tuskin löytyy mitään kotimaisen miehen laatimaa painotuotetta aiheesta. Yksittäisiä maasta löytyneitä mineraaleja koskevia tutkimuksia ja tietoja voidaan kyllä etsiä esiin oppineista julkaisusarjoista ja akateemisista väitöskirjoista, mutta vain harva kai tuntee mitään geologista kuvausta Suomesta. Tännekin suunnalle vievän ladun on kuitenkin avannut eräs ulkomaalainen ja pitänyt t...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lisäys artikkeliin ”Suomen geologiasta”

Päivämäärä: 
1.9.1849
Sen jälkeen kun tämän kirjoittaja oli laatinut kyseisen artikkelin, onnistui hänen lukea herrojen v. Baer ja v. Helmersenin julkaisemasta sarjasta Beiträge zur Kenntniss des russischen Reichs [Lisäyksiä tietoihin Venäjän valtakunnasta] 1843 hra E. Eichwaldin laatima tutkielma nimeltä Neuer Beitrag zur Geognosie Esthlands und Finnlands. [Uusi lisäys Viron ja Suomen geologiaan] Tekijä oli kesällä 1841 tehnyt matkan, joka näyttää kulkeneen pitkin Suomen rannikkoa Pietarista Helsinkiin. Tutkielmassaan tekijä selostaa, mitä hän tällä matkalla näki ja mitä oli saanut tietää keskustelusta hra valt...
Paikat: 

Johan Jakob Nervanderin teoksia, johdanto

Päivämäärä: 
30.4.1850
[Johdanto teoksessa Skrifter af Johan Jakob Nervander utg. till minne för landsmän Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapet, 1850, 2 vol.]   Johan Jakob Nervanderin kirjoituksia ei tarvitse suositella vainajan omille maanmiehille. Sellainen kykyjen runsaus kuin hänellä oli ei missään ole yleistä. Meidän isänmaassamme se on harvinaista. Sillä hengen voimat eivät ole satunnainen luonnonlahja, vaan syiden ja seurausten sarja kasvattaa ne yksilöissä samoin kuin kansoissa ja aikakausissa. Siksi ei käsillä oleva kokoelmakaan kaipaa mitään suostuttelevaa esipuhetta; johdatuksen tarkoituksena on v...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1857: Yliopiston tiedekunta- ja ns. osakuntayhdistyksistä

Päivämäärä: 
1.10.1857
Toivoaksemme aihe on lehden lukijoiden suurelle enemmistölle niin tärkeä, että sitä koskeva lyhyt esitys jo kysymyksen takia herättää kiinnostusta. Yliopisto on luonnostaan yhteiskunnan hallinnosta ja päivittäisistä yhteiskunnallisista pyrinnöistä erillään. Tieteellisenä laitoksena yliopisto vaatii tutkimus- ja julkaisuvapauden, jota ilman mitään tiedettä ei voi olla olemassa. Opetuslaitoksena se voi täyttää tehtävänsä vain käyttämällä välittömästi tätä vapautta. Sen suora toiminta opetuslaitoksena ei liioin ulotu laitoksen ulkopuolelle. Siksi yliopistolla on oikeutetusti, tietyissä rajoiss...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Huomautus Liebigin uuden teorian johdosta

Päivämäärä: 
1.7.1862
Nämä ”Luonnontieteelliset kirjeet”, jotka ensin julkaistiin ”Augsb. Allg. Zeitungissa” jo vuonna 1857 ja aiheuttivat kirjoittajaa vastaan voimakkaan polemiikin vuoroviljelyn kannattajien taholta, kuuluvat maatalouskirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin. Jos Liebigin oppi on oikea, se osoittaa nykyisin kansallisesti oikeana pidetyn maatalouden harjoittamisen tavan olevan suorastaan maan kasvuvoiman ryöstämistä, joka vähitellen johtaa tämän ehtymiseen. Kuuluisan kemistin tämän julkisen esiintymisen kiinnostavuutta lisää se seikka, että tässä hän osittain kumoaa omat aikaisemmat oppinsa, jotk...
Paikat: