Yliopisto

Yliopisto

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIAL­LISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

Päivämäärä: 
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao. tutkija on elänyt. Että näin on näkyy jo siitä, että sentyyppiset käsitteet kuin arvo, hyöty, voima ovat itsessään suhteellisia. Siksi kaikkia asioita voidaan sanoa tärkeiksi, hyödyllisiksi ja arvokkaiksi kun vain niitä vertaillaan ja arvioidaan erilaisilla mittapuilla. Mielestämme kunkin aikakauden a...

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

Päivämäärä: 
1.1.1837
Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin kanssa ristiriitaista. Tämä vakaumus on meille sitäkin tarpeellisempi, kun varmasti myös meihin on tarttunut ajan itseensä tyytyväinen henki, joka syystä on herättänyt tyytymättömyyttä. On mahdotonta haluta tieteissä ja etenkin filosofiassa tarttua tuloksiin kulkematta niiden saavuttamiseksi tieteen ...

Stipendihakemus yliopistolle 17.6.1837

Päivämäärä: 
17.6.1837
Kunnianarvoisen Herra Rehtorin sekä Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori!   Teidän Kunnianarvoisuutenne ja Korkeimmin Kunnioitetun Konsistorin suvaittua viime helmikuussa myöntää minulle yhden yliopiston piirissä toimiville nuorille kirjoittajille tarkoitetuista apurahoista rohkenen nöyrimmin pyytää, että Teidän Kunnianarvoisuutenne ja Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori antaisivat tälle minuun kohdistuvalle suosionosoitukselleen kaksinkertaisen arvon ja soisivat minulle oikeuden nostaa säästöistä, joita lienee olemassa, yhden vuoden apurahan ja siten vapauttaa minut välittömästä ahdingosta. V...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Suositushakemus yliopistolle 12.7.1837

Päivämäärä: 
12.7.1837
Kunnianarvoisa Herra Rehtori sekä Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori!   Rohkenen nöyrimmin pyytää Teidän Kunnianarvoisuutenne ja Korkeimmin Kunnioitetun Konsistorin suositusta Yliopiston Korkealle Kanslerille tekemääni anomukseen saada armollinen lupa matkustaa kahdeksi kuukaudeksi Ruotsin kuningaskuntaan. Teidän Kunnianarvoisuutenne sekä Korkeimmin Kunnioitetun Konsistorin nöyrin Palvelija Joh. Vilh. Snellman

Carl Julius Lénströmille

Päivämäärä: 
12.9.1837
Kunnon Veikko!   Lähinnä kiitosta oleskelustani Upsalassa seuraa, kuten näet, pyyntö jatkuvasta suosiosta ja ystävyydestä, näin kuuluva: tee hyvin ja suopean lupauksesi mukaisesti lähetä kustantajallesi suositus allekirjoittaneen laatimalle käsikirjoitukselle ”Lärobok i Psychologien”. Asianlaita on tämä: Sinun rohkaisemanasi päätin yrittää sellaisen kirjoittamista. Tilasin heti Suomesta, mitä minulla oli sen suuntaisia käsikirjoituksia. Niitä odotellessani panin aivot, käden ja kynän toimimaan. Nyt on odotukseni joutunut häpeään – kuten oletan asiamieheni poissaolon tähden Helsingistä – mut...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Valitus luentokiellosta yliopistolle 24.11.1837

Päivämäärä: 
24.11.1837
Kunnianarvoisa Herra Rehtori sekä Korkeimmin Kunnioitettu Konsistori!   Olen vallitsevan tavan mukaisesti jättänyt yliopiston Kunnianarvoisalle Rehtorinvirastolle seuraavan ilmoituksen Yliopiston ilmoitustaululle pantavaksi: ”Aion pitää esityksen Akateemisen vapauden todellisesta luonteesta ja olemuksesta ja kutsun Herroja Ylioppilaita osallistumaan luennoilleni Teologisessa Luentosalissa maanantaina 27. ja keskiviikkona 29. marraskuuta sekä lauantaina 2. joulukuuta kello viisi iltapäivisin.” Kunnianarvoisa rehtorinvirasto on kieltäytynyt panemasta tätä ilmoitusta tavalliseen tapaan julki. ...
Asiat: 

Psykologian luentoja syksyllä 1837, käsikirjoitus

Päivämäärä: 
31.12.1837
1. luento   Hyvät herrat. Aloitan nämä luennot vailla liiempää rohkeutta – tunnustan, että vähäinen rohkeuteni on seurausta luentojen seuraamiseen halukkaiden pienestä määrästä. Tilanne on sitäkin vähemmän ilahduttava, kun nämä luennot määritettiin johdannoksi filosofian järjestelmää käsittelevään vapaamuotoiseen kurssiin, jonka tarkoituksena ei ollut välitön hyöty tentissä. Olen toivonut kuitenkin luennoista olevan jotain hyötyä niille, jotka etsivät totuutta, aikana, jolloin sekä valtiossa että kirkossa ainoastaan johdonmukainen protestanttisuus voi pelastaa sokealta tapauskolta tai julke...
Asiat: 

Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837

Päivämäärä: 
31.12.1837
Ensimmäinen vihko   [Johdanto § 2] 1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.   [§:n 4 ja 5 välissä] 1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu itsetietoisuuden käsite, jos tarkastelussa on kyse mielteestä itselleen käsitettynä, eikä subjektista.   [§ 16 ja 17 välissä] 1) Tästä voidaan tehdä monia päätelmiä, vaikkakin ensi näkemältä niiden joukossa on monia jokapäiväisille mieltämistavoillemme epätavallisia väitteitä. Niinpä esimerkiksi tämän joh...
Asiat: 

Logiikan luentosarja syksyllä 1837, käsikirjoitus

Päivämäärä: 
31.12.1837
Hyvät Herrat, ”On ainoastaan yksi tapa opiskella filosofiaa, mikä myös pätee kaikkeen todelliseen tutkimukseen, nimittäin seuraava: annettu tiedon sisältö, muistitieto, muutetaan järjelliseksi tiedoksi.” Tämä tarkoittaa, että todella annetaan tietoisuudelle uusi, järjellinen sisältö ajatuksettoman massan, muistitiedon sijaan. Ei nimittäin ole lainkaan vaikeaa käsittää, että ”tietoisuuden sisällön tekee siksi, mikä se on, ainoastaan se tapa, muoto, jona se tiedetään. Tieto on aina määrittynyttä ajattelua, määrittyneillä sanoilla ilmaistavaa tietoa, ja jokainen sana sisältää ainoastaan sen, m...

Akateemisen vapauden todellinen luonne ja olemus syksyllä 1837, luentokäsikirjoitus

Päivämäärä: 
31.12.1837
Hyvät herrat. Ette voi odottaa kuulevanne mitään uutta sellaisesta aiheesta kuin nyt valitsemamme, siis ”Akateemisen Vapauden todellinen olemus”. Se on elementti, jossa te elätte ja toimitte, se on side, joka tälläkin hetkellä yhdistää meitä ja meidän pyrkimyksiämme. Se on henkinen atmosfääri, joka johtaa ajatuksen järjellisestä olennosta toiseen ja synnyttää näkemyksen niin kuin ilma kantaa äänen aistista toiseen ja herättää tietoisuuden. Ainoa, mitä teidän tulee odottaa ja mitä myös minä toivon, on subjektiivisten mielikuvien tai hämärän tunteen, jollaisia teillä tästä asiasta mielessänne...
Asiat: