Krohn, Julius Leopold Fredrik

Krohn, Julius Leopold Fredrik

1835–1888. Historian ja filosofian kandidaatti ja maisteri 1860, filosofian tohtori 1862. Suomen kielen ja kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa 1862, lehtori 1875 ja ylimäär. professor 1885. Kirjoitti runoja suomeksi, nimimerkki Suonio. Kääntäjä.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1860
Säkeniä, kokous runoutta A. Oksaselta. Ensimäinen parvi. Helsingissä 1860.   Useimmat tämän runokokoelman runot lienee julkaistu jo aiemmin hajallaan eri aikakauslehdissä. Kaikki moderni suomalainen runous, joka edes likimain vastaa kaunokirjalliselle tuotteelle asetettuja vaatimuksia, on myös syytä koota yhteen ja säilyttää. Runsaammin viljellyillä kielillä on julkaistu paljonkin runokokoelmia, jotka elävät vain päivänkorennon elämän. Kirjallisuushistoriassa ehkä mainitaan runoilijoiden nimet, mutta runot unohdetaan. Näin ei käy nykyajan suomenkielisille runoille. Ne ovat suomalaisen taide...
Henkilöt: 
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari
Nylander, Fredrik
Saelan, Anders Thiodolf
Rein, Gabriel
Akiander, Matthias
Frenckell, Otto Reinhold
Slöör, Karl Alexander
Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Uhland, Johann Ludwig
Moore, Thomas
Burns, Robert
Heine, Heinrich
Herwegh, Georg
Wecksell, Josef Julius
Runeberg, Johan Ludvig
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Kansantalous
Teollisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1861
Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861.   Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...
Henkilöt: 
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Slöör, Karl Alexander
Runeberg, Johan Ludvig
Petöfi, Sándor
Törneroos, Antti (Anders)
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Uhland, Johann Ludwig
Moore, Thomas
Donner, Otto
Horatius (Quintus Horatius Flaccus)
Bitzius, Albert
Godenhjelm, Bernhard Fredrik
Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari
Wecksell, Josef Julius
Elmgren, Sven Gabriel
Ignatius, Karl Emil Ferdinand
Thilén, Gustaf
Gyldén, Claes Vilhelm
Stieler, Adolf
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1862
Suomi, tidskrift i fosterländska ämnen [isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja] 1860. H:ki 1862.   Aikakauskirja on valitettavasti jäänyt hieman ajastaan jälkeen. Tätä ei kuitenkaan ole syytä ihmetellä. Siihen kirjoittaminen on kirjoittajille täysin palkatonta työtä, ja sen julkaiseminen tuottaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle suoranaista tappiota. Tutkielmilla, joita aikakauskirja pääasiassa sisältää, ei myöskään ole mitään yhteyttä edes tieteen päivänkohtaisiin kysymyksiin. Ne ovat tuloksia kirjoittajien kiinnostuksesta tutkimuksiinsa. Aikakauskirjalla ei ole mitään yleistä j...
Henkilöt: 
Roos, Samuel
Tallqvist, Henrik Theodor
Törneroos, Antti (Anders)
Lindström, Johan Adolf
Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari
Stöckhardt, Julius Adolf
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Lönnrot, Elias
Corander, Clas Fredrik
Burow, Julie
Pletsch, Oskar
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Julius Krohnille

Päivämäärä: 
30.12.1865
En ole lainkaan ajatellut mihinkään toimiin ryhtymistä keskustelumme johdosta. Yleensäkin Julkisia [Suomen Julkisia Sanomia; virallinen lehti] saa minun puolestani jäädä oman onnensa nojaan ja niiden hoitoon, joita tämä lehti kiinnostaa. Olen puuttunut asiaan vain pelastaakseni suomenkielisen lehden joutumasta haaksirikkoon ja säilyttääkseni määrärahan suomenkielisen rahvaan hyväksi koituvassa käytössä. Ellei Slöör pidä lupautumistaan tehtävään hyvänä työnä ja ellei hänellä ole moraalista rohkeutta kantaa siitä vastuuta – on varmaankin parasta, että hän vetäytyy hankkeesta. Jo ne hyökkäykse...
Henkilöt: 
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Slöör, Karl Alexander
Aspelund, Carl Edvard
Asiat: 
Senaattori
Suomen kieli
Kirjeenvaihto: 
Julius Krohn

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
1.3.1873
1.3.1873   Parahin Veli.    Olen lähettänyt Sjöstrandille ”Fritjofin tarun” kuvitetun laitoksen. Kirjansitojalla ovat paraikaa ”Saksa, kuvauksia ja arviointeja” ”Neljä avioliittoa” yksi kappale kumpaakin, arpajaisia varten tietysti. Krohnin kautta saamieni terveisten perusteella olen kirjoittanut pienen kirjoitelman aiottuun julkaisuun – jos sitä tarvitaan ja se kelpaa eikä tule liian myöhään. Ystävyydessä veljellisesti J. V. S:n    
Henkilöt: 
Topelius, Zacharias
Sjöstrand, Carl Eneas
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Ystäväpiiri
Kirjallisuus
Kirjeenvaihto: 
Zacharias Topelius

Morgonbladet nro 82, 9.4.1873: A. Kiven ”Seitsemän veljestä”

Päivämäärä: 
9.4.1873
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajalta olemme vastaanottaneet seuraavan:   Koska se arvostelu [A. Ahlqvistin arvostelu], josta alla käännöksenä julkaistussa esipuheessa A. Kiven novelliin ”Seitsemän veljestä” mainitaan, sisälsi karkeita soimauksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaan siitä syystä, että novelli on otettu seuran julkaisemaan Novellikirjastoon, katsoo seuran silloinen ja nykyinen puheenjohtaja velvollisuudekseen julkaista sanotun käännöksen ja samalla julkaista eräitä tietoja sen työtavoista sille osalle lukevaa yleisöä, jolla ei siitä ole tietoa. Minkä vuoksi...
Henkilöt: 
Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Cygnaeus, Fredrik
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Bergbom, Kaarlo Juhana (Karl Johan)
Toppelius, Oscar August
Törneroos, Antti (Anders)
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Puheenjohtaja
Kirjallisuus

Frans Wilhelm Rothstenille

Päivämäärä: 
15.3.1881
[suomeksi] Te olette jo toistakymmentä vuotta erinomaisella ahkeruudella lisän­neet Suomalaisen kirjallisuuden varoja lukuisilla hengenne tuotteilla. Teille on Jumala säätänyt runon lahjan; runollisella tavalla olette te myös esittäneet kansamme historialliset vaiheet. Te olette sanomaleh­dissä jakailleet nuorisolle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvitta­vaa lukemista; lisäksi omille ([ruotsiksi:] Maisteri Rothstén, voiko tämän sanan jättää pois, kun sitä on toistettu liikaa? Siinä tapauksessa vain ”antimillenne”.) antimille olette Te suloisen oman mielen puvussa Suomalaiselle ylei­...
Henkilöt: 
Rothsten, Frans Wilhelm
Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Asiat: 
Puheenjohtaja
Kirjallisuus
Kirjeenvaihto: 
Frans Wilhelm Rothsten

Kirjallisuuspalkinnon myöntäminen J. Krohnille, luonnos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostelijakunnan lausunnoksi 16.3.1881

Päivämäärä: 
16.3.1881
[suomeksi] Arvosteliakunta ei ole määräajalla Marraskuun 2:sta päivästä vuonna 1878 aina 1880 vuoden loppuun kirjapainosta ulostulleiten teosten seasta löytänyt muuta alkuperäisiä suomalaisia varsinaiseen kansallis­kirjallisuuten luettavia kirjoja kuin Krohnin tekemiä: ”Kertomuksia Suom[en] hist[oria]sta, 5 Osa ja ”Elämän havannoita”; kirjoittanut P. Päivärinta. Teos sisältää kahessa vihossa neljä erinäistä tarinaa, ”Kuvauksia kansan elämästä”, tietysti suomalaisen kansan, takaa nimilehti. Waikka tämä teos ei ole ansiota vailla, sitä ei kuitenkaan voi lukea niitten kirjain lukuun, jotka ”ka...
Henkilöt: 
Päivärinta, Pietari
Krohn, Julius Leopold Fredrik
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Puheenjohtaja
Kirjallisuus