Runeberg, Johan Ludvig

Runeberg, Johan Ludvig

1804–1877. Runoilija. Pappisvihkimys 1834, professorin arvo 1844, teologian tohtori 1858. Kaunopuheisuuden dosentti Helsingin yliopistossa 1830–37. Lehtori Porvoon kymnaasissa 1837–57 (rehtori 1838–50).

Morgonbladet nro 231, 5.10.1876: Yhteiskunnalliset ja kansalliset edut

Päivämäärä: 
5.10.1876
Yliopiston hra rehtorin puhetta avajaisjuhlallisuuksissa ei ole julkaistu. Sen sisällöstä on vain lehtien yhteenvetoja. Mutta ne ovat yhtäpitäviä siinä, että puhe kosketteli lähinnä yliopiston nuorison kiistoja ruotsin- ja suomenkielisen väestön ja kielten molemminpuolisista oikeuksista maassa, ja että hra rehtori korosti sitä, että jos kysymys käsitetään vain yhteiskunnalliselta kannalta, ei ole mitään syytä puoluesotaan, mutta että kansallisuuskysymyksen eli suomalaisen tai ruotsalaisen kansallisuuden sekoittaminen siihen saa aikaa puolueintoa ja katkeruutta. Siksi voi olettaa, että tämä ...
Paikat: 

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
30.11.1876
1876   H. V.!    Sydämellinen kiitos kirjeestäsi! Kun tuumailen asiaa tarkemmin, saatat olla oikeassa sanoessasi, että nuoriso hälisee kansallisuudesta – ja puhuu sen tähden joutavia, kuten sen tapana aina on. Käsite ja asia ovat tärkeitä; onhan kaikkien kansojen hiljaisella työllä historiansa kuluessa saavutettava kansallinen tietoisuus. Ei ole kuitenkaan helposti sanottavissa, mistä kansan kansallisuus koostuu. Juurensahan sillä toki on tietyssä kansanheimossa tai useammissa yhteen sulautuneissa; kaikkina aikoina se on kuitenkin kansan historian tuote. Millainen se on esim. ranskalaisilla...
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 86, 16.4.1877: Mielipiteitä suomenkielisten oppikoulujen tarpeesta

Päivämäärä: 
16.4.1877
Vaikka lukuisia vastalauseita on jo esitetty koululaitoksen ylihallituksen ”Alamaisessa Kertomuksessaan” esittämiin mielipiteisiin sellaisten oppikoulujen perustamisesta, joissa suomi on opetuskielenä ja näiden mielipiteiden mukaisiin toimiin sanottujen koulujen suhteen, ei näytä tarpeettomalta lisätä todistelua vastalauseiden oikeutuksesta, varsinkin kun näitä mielipiteitä ja toimia on haluttu julkisuudessa puolustaa. Rajoitun tällä kertaa käsityksiin, jotka antavat melko runsaasti tarkastelun aihetta. Se käy ilmi kertomuksen sivuilta 16 ja 17, missä sanotaan: Ylihallitus antoi 16. maalisk...
Paikat: 

Fredrika Runebergille

Päivämäärä: 
9.5.1877
H:ki 9.5.1877   Rakas Ystävä Fredrique.    Mitä voin sanoa? Ihmisen on taivuttava sen edessä, mikä on kaikkien ihmisten kohtalo. Tiedänhän minä, että sinä paremmin kuin useimmat naiset saat lohtua siitä, että olet ollut tuollaisen miehen elämän ilo. Mutta mitä se auttaa, kun sydämen siteet katkeavat. Kiitä sentään Jumalaa, ettei hän jäänyt yksin. Tiedän että teet niin ja saat lohtua ajatuksesta, että Sinä kannat tämänkin eron tuskan hänen puolestaan. Pyydän Sinua olemaan vakuuttunut, että minä uskollisena ystävänäsi otan osaa sekä Sinun suruusi että tyydytykseesi siitä, että sait hoitaa Run...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 109, 14.5.1877: Johan Ludvig Runeberg, muistopuhe

Päivämäärä: 
14.5.1877
Tämän vielä avoimen haudan ääressä meidän asiamme ei ole puhua Johan Ludvig Runebergin arvosta runoilijana. Aikalaiset ovat esittäneet siitä arvionsa, ja jälkimaailma esittää tuonnempana lisäksi omia puntarointejaan ja arvioitaan. Suurilla lahjakkuuksillahan on sellainen etuoikeus, ettei ihmiskunta koskaan väsy tulkitsemaan heidän työtään. Me tiedämme varmasti, että tämän runoilijan nimi on kirjoitettu unohtumattomaksi historian lehdille ja että hänen runonsa elävät koskaan katoamatta. Meidän sopii sen sijaan ilmaista tämän haudan ääressä se kunnioitus, kiintymys ja kiitollisuus, jota Suomi...
Paikat: 

Uusi Suometar nro 58, 14.5.1877: Johan Ludvig Runeberg, muistopuhe

Päivämäärä: 
14.5.1877
[suomeksi] Soinee tämän suuren runoniekkamme haudalla paikallaan suloinen suomenkin kieli. Kuuli hän sitä nuoruutensa aikana, kun hän Saarijärven nummilla tutustui hongikon huminaan, Keuruun vesillä tuli ajattelemaan Suomen tuhansia järviä, näki lehdiköt kuvautuvan niiden vesien kiiltävään helmaan, kuuli laulurastan soiton kesä-öinä, joiden ihanuudessa päivä ei hennonut levolle mennä. Sielläpä hän raittiit talviset aamut kimaltelevain tähtien valossa hiihti lumihangella hirvenampujain parissa, rakastuneena heidän mieli-alaansa, puhtaasen ja terveesen kuin se ilma, jota he hengittävät; siell...

Johanne Luise Heibergiltä

Päivämäärä: 
15.6.1867
Herra Senaattori Snellman   En voi vastustaa kiusausta muistuttaa Teille olemassaolostani nyt, kun monivuotinen ystäväni, sala- ja valtioneuvos Krieger, minun ja lasteni jalomielinen suojelija, vierailee Suomessa. En ole koskaan unohtanut sitä iltaa Brogaden varrella Christianshavnissa, jolloin luonamme oli kaksi erinomaista vierasta, joiden myöhempiä elämänvaiheita olen seurannut mitä suurimmalla mielenkiinnolla. Vain muutamia päiviä sitten olitte jälleen vieraanani, kun luin Teidän ihanan muistopuheenne kuolemattomalle Runebergille. Olen vuodattanut hyvää tekeviä kyyneliä Teidän lämpimiä ...
Kirjeenvaihto: 

Morgonbladet nro 155 ja 161, 7. ja 14.7.1877: Lyseoiden oppikursseista ja opetuksesta

Päivämäärä: 
7.7.1877
I Turun lyseon rehtori on ystävällisesti lähettänyt minulle viime vuositutkintoon laaditun ohjelman, josta lähetyksestä täten saan nöyrimmästi kiittää. Asian vierestäkin velvollisuus vaatii mainitsemaan, että ohjelman mukana oli kiintoisa, lähdetutkimuksiin perustuva K. K. T[igerstedt]:in tutkimus: ”Lisäys Käkisalmen läänin historiaan kuningatar Kristiinan hallitusaikana”. On kaunis ja sopiva saksalainen koulutapa, että siten jollain kirjoituksella todistetaan opettajien kiinnostusta tieteeseen ja kirjallisuuteen. Mutta jotta arvokkaita tutkimuksia kuten kyseinen ei kätkettäisi ja – ehkä un...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä: 
10.12.1878
Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...
Paikat: 

Morgonbladet nro 82, 8.4.1878: Puhe Vilhelmin-päivänä 1878

Päivämäärä: 
8.4.1878
Hyvät herrat! Kiitän kohteliaimmin herroja siitä, että herrat ovat jälleen halunneet tervehtiä minua laulullaan. Olenpa kuin hieman hämmentynyt seistessäni tässä yhä jokseenkin vakaasti jaloillani ja yhäkin puhuessani täällä, kun niin monia minua parempia aikalaisiani on poistunut ja poistuu keskuudestamme joka vuosi. Hauta, jonka ympärillä Suomi on seisonut vain vajaa vuosi sitten, on peittänyt nuoruuteni ja miehuusvuosieni lähipiirin jäsenen [J. L. Runebergin], joka on noussut sen keskuudesta esiin ei pelkästään tuon aikakauden, vaan koko Suomen kansan olemassaolon ajan yksinäiseksi suurm...
Paikat: