Virkakirje

Virkakirje

Adolf Fredrik Waseniukselta

Päivämäärä: 
10.4.1868
10.4.1868 Hra Forsberg ei ole ottanut vastaan laskua nauriinsiemenistä, vaan merkinnyt laskuun osoituksen, että summa on nostettavissa Hra Halen Söhle & Co:n konttorista, ja yhtiöllä on ohje lähettää lasku sen jälkeen Suomen Pankkiin. Hinta yksiköltä: varhaisen keltanauriin siemenet 50 Hampurin Pankin markkaa 100 naulalta myöhäisen keltanauriin siemenet 50 Hampurin markkaa samalta määrältä lantunsiemenet Rutabaga 70 Hampurin markkaa samalta määrältä ” Altringsham 95 ” ” ” ” Nöyrimmästi A. F. Wasenius    
Kirjeenvaihto: 

Adolf Fredrik Waseniukselta

Päivämäärä: 
17.4.1868
17.4.1868 Höyrylaiva on rahdattu kuljettamaan 4 000 tynnyriä ohraa Schiedamista Pietarsaareen sähkeen mukaan 6 shillingin 9 pennyn hintaan quarterilta eli noin 4 mk:lla 90 pennillä tynnyriltä, ja ilmoituksen mukaan näin pieniä ensiluokkaisia höyrylaivoja on mahdotonta saada halvemmalla. Höyrylaiva on rahdattu Schiedamista Raaheen ja Ouluun hintaan 5 sh.6 p quarterilta eli n. 4 mk:lla tynnyriltä. Höyrylaiva on rahdattu kuljettamaan Schiedamista 8 000 tynnyriä Viipuriin hintaan 4 sh. 6 p quarterilta eli n. 3 mk:lla 25 p:llä tynnyriltä. Höyrylaiva on rahdattu tuomaan 5 000 tanskalaista eli n. ...
Kirjeenvaihto: 

Albert Nykoppilta

Päivämäärä: 
30.6.1868
Suuriarvoinen Herra Senaattori ja Ritari!   Kun Suomen Pankissa piakkoin täytettäneen uudelleen yksi johtajan virka, rohkenen syvimmin nöyrästi anoa, että Herra Senaattori ja Ritari ottaisi sangen suosiollisesti minut huomioon. Virka-ansioni ovat niin vähäiset, ettei niihin voi vedota. Pyydän vain saada mainita, että olen tavanomaisen tuomarikoulutuksen läpikäytyäni mm. toiminut neljä vuotta vakinaisessa virassa keisarillisen senaatin talousosastossa ja melkein koko tämän ajan valtiovaraintoimituskunnassa, minkä jälkeen olen kuusi vuotta hoitanut Kuopion läänin lääninsihteerin virkaa. Olen ...
Kirjeenvaihto: 

Carl Adolf af Hellenille, sähkeen konsepti

Päivämäärä: 
30.6.1868
[saksaksi] Toimistosihteeri Hellen, Pietari   Hypoteekkiyhdistys tallettaa lainan koko summan [Suomen] Pankkiin ja saa tämän summan pankilta markkamääräisinä seteleinä. Ulkomaanvaluutta jää siis pankkiin. Yhdistys taas tarvitsee vain markkamääräisiä seteleitä. Snellman.    
Kirjeenvaihto: 

Raportti kadosta kenraalikuvernöörille, konsepti

Päivämäärä: 
30.6.1868
[saksaksi] Jos sato epäonnistuu vielä tänäkin vuonna, ensimmäinen huolenaihe on, miten kauppiaille kyetään hankkimaan ulkomaanvaluuttaa. Nyt tähän ovat käytettävissä seuraavat varat: Viimeksi otetun ulkomaisen lainan kuoletusrahastosta on [Suomen] Pankille luovutettu 711 512 ruplaa. Pankki ilmoittaa helmikuun lopun taseilmoituksessaan käyttäneensä tämän summan liikkeelle laskemiensa setelien katteeksi seuraavalla tavalla: hopeavaranto pankissa 2 236 891 ruplaa ulkomaanvaluuttaa 711 512 ” pankin saatavat ulkomaisilta asiamiehiltään 209 700 ” Näitä 711 542 ruplaa ei siis voida käyttää jättämä...
Henkilöt: