Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Morgonbladet nro 291, 13.12.1878: Pienistä purosista

Päivämäärä: 
13.12.1878
”Kieliriidasta” on tullut keppihevonen; eikä sitä voi ihmetellä. Saattaa olla bona fide [hyvässä uskossa] tarkoitettu käsitys, että on kyse vain kieliriidasta. Mutta eittämättä tämän ajatuksen levittäminen on hyvä ase niille, jotka samalla ovat saaneet vallalle sen käsityksen, että kieli on yhdentekevä seikka, ja että esim. saksalaisilla voisi sivistyksensä kielenä yhtä hyvin olla ranska, mistä olisi ihmiskunnalle se suuri etu, että sitä kiusaisi yksi kielioppi ja yksi kirjallisuus vähemmän kuin nyt on asian laita, kun suunnattoman saksalaisen kirjallisuuden painajainen sortaa sitä. Ne, jot...
Paikat: 

Morgonbladet nro 297 ja 298, 20. ja 21.12.1878: Turkin sotaretki

Päivämäärä: 
20.12.1878
Vid lifgardets 3:dje finska skarpskyttebataljon och ryska gardeskåren. Anteckningar från rysk-turkiska kriget 1877–78 af dr. C. F. Wahlberg. [Henkivartiokaartin 3. suomalaisessa tarkk’ampujapataljoonassa ja Venäjän kaartissa. Muistiinpanoja Venäjän–Turkin sodasta 1877–78, kirjoittanut tri C. F. Wahlberg.]   I Tämä kirja on tullut kirjakauppaan liian aikaisin kuuluakseen joululukemistoon. Sillä moni lienee jo rientänyt hankkimaan sen itselleen, toiset varmasti lähipäivinä tekevät samoin. Ja se jolla kerran on kirja, ei varmasti viivyttele sen avaamista, ja sitten kun niin on tapahtunut, kuka...
Paikat: 

Morgonbladet nro 303, 30.12.1878: Yritys padota puro

Päivämäärä: 
30.12.1878
Erityisistä syistä katson, että minun on vastattava H:fors Morgonbladin julkaisemaan, L. M:n [L. Mechelinin] allekirjoittamaan artikkeliin, joka oli suunnattu ”Pienistä purosista” -kirjoitusta vastaan (Katso Morgonbladet nro 291). Kirjoittaja myöntää, että suomenkielisen normaalikouluosaston lakkauttaminen oli ”poliittinen virhe” ja ”kohtuuttomuus”, ja esittää, että pääkaupungin edustajat valtiopäivillä 1872 samoin kuin Helsingin muut valtiopäivämiehet sentään osallistuivat anomukseen mainitun kouluosaston säilyttämiseksi, ja katsoo, että pääkaupungin johtavat luokat eivät ole voineet tehdä...
Paikat: 

Morgonbladet nro 80, 7.4.1879: Puhe Vilhelmin-päivänä 1879

Päivämäärä: 
7.4.1879
Hyvät herrat! Suurta ystävyyttä tuntien kiitän tästä jälleen uudesta muistamisesta. Kun näen Suomen ylioppilaita koolla jossakin, vaikka tämän kaltaisessa tilaisuudessa, ja ajattelen monia asioita, joita saa lukea muista maista ja joita muissa maissa tapahtuu, olen usein iloinnut tietäessäni, ollessani varma siitä, ettei täällä Suomen korkeimmin sivistyneen nuorison keskuudessa varmastikaan koskaan pääse vallalle sellaisia mielipiteitä, että ihminen elää maailmassa pelkästään käydäkseen olemassaolon taistelua tai, niin kuin toiselta suunnalta väitetään, että ihmiselle on nöyryyttävää, ellei...
Paikat: 

Morgonbladet nro 85, 15.4.1879: Murhayritys H. M. Keisaria vastaan

Päivämäärä: 
15.4.1879
H. M. Keisaria vastaan on tehty murhayritys eilisaamuna Pietarissa. Useita laukauksia ammuttiin Hänen Majesteettiaan kohti hänen ollessaan kävelyllä pääesikunnan talon lähellä. Kiitollinen tunnustus Jumalan kaitselmuksesta ja ilo siitä, että Hänen Majesteettinsa henki on pelastettu, että jalo, lempeä hallitsija, Suomen hyväntekijä, on vahingoittumattomana välttänyt salamurhaajan kuulat, tukahduttavat tällä hetkellä kaikki muut tunteet. Myös Suomen syrjäisimmän kolkan jokaisessa talossa aina vähäisintä tölliä myöten sydämen pohjasta tuleva: Jumalan kiitos! sanoina tai huokauksena on ensimmäi...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 86, 16.4.1879: [Poliittisista murhista]

Päivämäärä: 
16.4.1879
Ilo hallitsijan pelastumisesta on varmasti ensimmäinen ja viimeinen. Mutta on inhimillistä, että katkeruus alhaisesta teosta vaatii myös oman paikkansa. Mutta kehen tämä katkeruus suuntautuu? Pahantekijää kohtaan, se on selvä. Samoin koko sitä liittokuntaa kohtaan, joka saarnaa ja harjoittaa salamurhaa. Mutta kansat ovat itse vastuussa kohtaloistaan. Yksityinen mielipuoli voi jokaisessa kansassa ja jokaisena aikana tehdä häpeällisen teon, ilman että kenenkään vallassa on ollut sitä estää. Mutta kun kansassa satoja, ehkä tuhansia, liittyy yhteen liittokunnaksi harjoittaakseen poliittisia mur...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 114, 19. 5.1879: Vegan talvisijainti

Päivämäärä: 
19.5.1879
Tämänkin lehden viime numerossa julkaistu Gothan sähke otteineen Nordenskiöldin kirjeestä on tarjonnut kaikille lukijoille iloisen yllätyksen, vaikka aina on ollut toivoa, että sittenkin jokin tieto tulisi talven mittaan. Aiemmat, amerikkalaisten valaanpyytäjien kautta tulleet uutiset antoivat olettaa, että Vega oli jäätynyt jonnekin Tšuktšien niemimaan uloimman osan länsipuolelle. Puhe 40 peninkulmasta rannikolta kuulosta aika epäilyttävältä. Mutta paras käsitys siitä näytti olevan, että alus oli 40 peninkulmaa länteen siitä tšuktšiasemasta, josta uutinen saapui Lorenzonlahteen ja jonka pi...
Paikat: 

Morgonbladet nro 121, 28.5.1879: Fredrika Runebergin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
28.5.1879
Leskirouva professorinrouva Runeberg, syntyjään Tengström, suurta runoilijaa kaipaamaan jäänyt, iäkäs puoliso on seurannut miestään hautaan. Itsekin huomattavan lahjakkaana hän on tullut kirjallisuudessa tunnetuksi lukuisilla novelleillaan, kuvauksillaan ja kekseliäillä vertauksillaan. Mutta kaikkien arvostuksen ja luottamuksen hän on ansainnut nimenomaan Runebergin kunnioitettuna puolisona, joka ei ainoastaan osannut arvostaa hänen runouttaan ja oivaltaa runojen kauneutta tavalla johon runoilija luotti, vaan myös piti hellästi huolta siitä, että mies saattoi suoda mahdollisimman paljon aik...
Paikat: 

Morgonbladet nro 122, 28.5.1879: Pyöröhirren sahausmaksu ja vientitulli

Päivämäärä: 
28.5.1879
Morgonbladetin toimitus on sahaliikettä koskevan lähetetyn kirjoituksen johdosta antanut vientitullista lausunnon, joka ei liene millään muotoa oikea. Periaatteessa pitää varmaan kaikkea vientitullia pitää hylättävänä. Sillä ei liene minkään maan edun mukaista estää tai tehdä omaa vientiä kalliimmaksi. Jos vienti perustuu kotimaiseen raaka-aineeseen, sen vero lankeaa raaka-aineentuottajalle, puutavarasta kyseen ollen metsänomistajalle ja edelleen työläiselle. Sillä mitä vähemmän viejä ansaitsee tuotteella, sitä vähemmän syntyy kilpailua tuottajien kesken ja sitä vähemmän ne maksavat raaka-a...
Paikat: 

Morgonbladet nro 140, 20.6.1879: Runebergin haudalle pystytettävästä muistomerkistä

Päivämäärä: 
20.6.1879
Hautapatsas on muistomerkki, ei henkilön kunniaksi tehty kuvapatsas. Sen tehtävänä on osoittaa haudan paikka, kohta, johon edesmenneen tomu on kätketty, ja sivutarkoituksena on, että se hautakivenä suojaa hautaa, jos jälkeen jääneillä on halua ja varaa tällaiseen suojaamiseen. Tässä on kaikki. Minkäänlaiset taideluomukset ehkä jotakin merkitykseltään yleisluonteista tunnusta kuten uurnaa, nurin käännettyjä soihtuja, kotelosta nousevaa perhosta jne. tai edesmenneen elämäntyötä kuvaavaa symbolia kuten lyyraa, miekkaa ja kypärää ym. lukuun ottamatta eivät ole paikallaan hautamuistomerkissä. Ha...
Paikat: