Ignatius, Karl Emil Ferdinand

1837–1909. Filosofian maisteri 1860 ja lisensiaatti 1862, pedagogian kandidaatti 1862, filosofian tohtori 1864. Opettaja Helsingissä 1861–67. Pohjaoismaiden historian ja Suomen tilastotieteen dosentti Helsingin yliopistossa 1865. Perustamassa Suomen tilastollista toimistoa 1865, päällikkö 1867–85. Valtiopäivillä porvarissäädyn edustaja. Senaattori, kamaritoimituskunnan päällikkö 1885–1900 ja 1905–08. Julkaisi historiallisia tutkimuksia mm. nimimerkillä C. F. I.

Mathias Alexander Castrénille

Päivämäärä:

23.10.1845

Kuopio 23.10.1845 Hyvä Veli Castrén! Haluan mielelläni käyttää mahdollisimman paljon tilaa tosiasioiden selvittämiseen, sillä tiedän, että jaarittelu on ikävää kaukaa tulevassa kirjeessä. Minun on kuitenkin sanottava, että olen kauan pitänyt näiden rivien kirjoittamista omantunnon määräämänä velvollisuutenani, vaikka viivyttelinkin asiassa niin kauan, että lähdit jälleen luotamme. Minuun nimittäin sattui kipeästi se, että Sinä olit käsittänyt väärin minun viimeksi esittämäni ainoan asian ja luullut minun pitävän teidän vakavia pyrkimyksiänne hedelmättöminä. Olin saanut teiltä terveisiä...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Nordström, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

Tengström, Johan Robert

Tigerstedt, Karl Konstantin

Kellgren, Abraham Herman August

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Lehmann, Peter Martin Orla

Ploug, Carl Parmo

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Wennberg, Anders

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Mathias Aleksander Castrén

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1860

Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.] Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...

Henkilöt:

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Tengström, Johan Jakob

Gezelius, Johan nuorempi

Tavast, Magnus Olai (Maunu Olavinpoika)

Nilsson, Linvid

Mårtensson (Djäkn), Matts

Schytz, Johan

Hästesko af Målargård, Anders nuorempi

Hästesko af Målargård, Anders vanhempi

Sabelhjerta, Jakob

Berg, Otto

Horn, Arvid Göransson

Kaarle XI

Palonen, Lars August

Wallin, Georg August

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Horn, Klas Christersson

Kustaa I Vaasa

Kristiina

Kustaa II Aadolf

Chydenius, Johan Jakob

Topelius, Zacharias

Donner, Otto

Saxbäck, Fredrik Alfred

Forssell, Olof Hansson

Monge, Gaspard

Carnot, Lazare Nicolas Marguerite

Fourcroy, Antoine François de

Berthollet, Claude Louis de

Guyton de Morveau, Louis Bernard

Forsius, Sigfrid Aron

Moore, Thomas

Nyblom, Carl Rupert

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1861

Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861. Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...

Henkilöt:

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Slöör, Karl Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Petöfi, Sándor

Törneroos, Antti (Anders)

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Uhland, Johann Ludwig

Moore, Thomas

Donner, Otto

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Bitzius, Albert

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Wecksell, Josef Julius

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Thilén, Gustaf

Gyldén, Claes Vilhelm

Paikat:

Asiat:

Karl Emil Ferdinand Ignatiukselle

Päivämäärä:

16.11.1868

16. 11.1868 Kiitän kohteliaasti ”Bidrag II:sta” [Bidrag till Finlands Officiella Statistik II]. Kiiruhdan kiinnittämään huomiota pariin virheeseen Table des Matièresissa [ranskankielisessä sisällysluettelossa]: 1. ”instructions de crédits” [”luotto-ohjeet”], väistämättä tarkoitettaneen sanamuotoa ”Instituts” [luottolaitokset] 2. ”Soins des prisons” [”vankiloiden hoito”] ei liene oikea sanonta. Administration des prisons [vankilahallinto] tai vain Prisons [vankilat] 3. Myöskään ”Soins des pauvres” [”köyhien hoito”] ei minusta näytä täysin varmasti oikealta. Bienfaisance publique [”julkinen s...

Henkilöt:

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Kirjeenvaihto:

Karl Emil Ferdinand Ignatius

Anjalan liiton ajatus itsenäisestä Suomesta, lausunto Suomen Tiedeseuran kokouksessa 12.12.1870

Päivämäärä:

12.12.1870

Koska seuran huomiota ei tässä kokouksissa enempää tarvita arvokkaampiin tiedonantoihin, haluan lisätä pöytäkirjoihin muutaman sanan pienestä joukosta asiakirjoja, jotka koskevat Suomen oloja ja jotka ovat hallussani. Vaikka niillä ei ole erityisempää merkitystä, olisi niiden ehkä sopivaa saada paikkansa Lisiä-sarjassa. Kyseiset asiakirjat lähetettiin minulle jo useita vuosia sitten. Ne ovat osittain jäljennöksiä ja osittain käännöksiä Venäjän arkistoissa olevista asiakirjoista. Tietyistä hienotunteisuussyistä olen viivytellyt niiden käytössä. Koska sellaisiin arkistoihin nyttemmin pääsee h...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Sprengtporten, Georg Magnus

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Asiat:

K. F. Ignatiuksen suunnitelma Suomen maantieteeksi, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 8.3.1873

Päivämäärä:

8.3.1873

Olen kovin pahoillani, että huomaan olevani eri mieltä kuin tri Ignatius suunnitelmasta Suomen maantieteeksi, jollaisen kirjallisuusseura on halunnut julkaista. Myönnän kernaasti hänen suuremmat tietämyksensä siitä, mitä tieteelliseltä maantieteeltä vaaditaan. Mutta näkemykseni onkin, että tässä tarkoitetun maantieteen ei tulekaan olla ankaran tieteellinen. Esitän lyhyesti kaksi perustelua. 1. Suunnitelman mukainen maantiede ei valmistuisi moneen vuoteen. 2. Sitä ei tulla lukemaan: se ei nimittäin opeta ketä tahansa miestä ja naista tuntemaan omaa maataan. ––– Ensimmäisen kohdan suhteen tar...

Henkilöt:

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Engelhardt, Moritz von

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Eriävä mielipide K. Ignatiuksen teoksen julkaisemisesta, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

15.3.1881

Pyydän saada esittää eriävän mielipiteeni arviosta, jonka valiokunta on esittänyt toht. Ignatiuksen teoksesta, pyrkimättä eriävällä mielipiteelläni mitenkään vaikuttamaan enemmistön päätöksen muuttamiseksi. Jos teos olisi ilmestynyt ruotsin kielellä ja sen jälkeen suomeksi käännettynä, sitä ei tietenkään voitaisi lukea suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen kuuluvaksi. Niin ei kuitenkaan ole tiettävästi tapahtunut. Toht. I. on julkaissut teoksen suomeksi, ja se kuuluu siis kiistatta suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen. Muutenhan alkuperäinen teos ei kuuluisi mihinkään kirjallisuute...

Henkilöt:

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus