Becker, Reinhold von

1788–1858. Suomen kielen tutkija, historioitsija ja kirjailija. Historian apulainen Turussa 1816. Turun Wiikko-Sanomien perustaja ja toimittaja 1820–22.

Mathias Alexander Castrénille

Päivämäärä:

23.10.1845

Kuopio 23.10.1845 Hyvä Veli Castrén! Haluan mielelläni käyttää mahdollisimman paljon tilaa tosiasioiden selvittämiseen, sillä tiedän, että jaarittelu on ikävää kaukaa tulevassa kirjeessä. Minun on kuitenkin sanottava, että olen kauan pitänyt näiden rivien kirjoittamista omantunnon määräämänä velvollisuutenani, vaikka viivyttelinkin asiassa niin kauan, että lähdit jälleen luotamme. Minuun nimittäin sattui kipeästi se, että Sinä olit käsittänyt väärin minun viimeksi esittämäni ainoan asian ja luullut minun pitävän teidän vakavia pyrkimyksiänne hedelmättöminä. Olin saanut teiltä terveisiä...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Nordström, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

Tengström, Johan Robert

Tigerstedt, Karl Konstantin

Kellgren, Abraham Herman August

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Lehmann, Peter Martin Orla

Ploug, Carl Parmo

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Wennberg, Anders

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Mathias Aleksander Castrén

Kallavesi nro 2, Saiman liite, 29.8.1846

Päivämäärä:

29.8.1846

Kotimaista kirjallisuutta Eräs suomenkielisen kirjallisuuden kauneimpia puolia on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien jatkuva ponnistelu suomen kieliopin selvittämiseksi. Ensimmäisen tämänsuuntaisen yrityksen teki Eskil Petraeus teoksessaan Linguae Fennicae Institutio, Abo 1649. Noin puolen vuosisadan välein ilmestyivät Mathias Martinuksen Hodegus Finnicus, Holm. 1689, ja Barth. G. Vhaëlin Grammatica Finnica, Abo 1733. Lähes vuosisadan ajan kaksi viimeksi mainittua kirjaa olivat ainoa johdatus isänmaamme kieleen. Vuodesta 1733 vuoteen 1816 ei sen rakenteen selvittämiseksi tehty mitään. Jusle...

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Elias Lönnrotille

Päivämäärä:

14.7.1848

14.7.1848 Parahin Veli! Uupuneena tiliasioiden selvittämisestä ja puhtaaksikirjoituksesta lähetän tämän vain pyytääkseni Sinua ystävällisesti lainaamaan minulle jonkin luettelon ilmestyneistä suomenkielisistä kirjoituksista suunnilleen vuodelta 1820 tai Beckerin Kieliopin ajoilta. Jos voit laittaa mukaan Keckmanin Katalogin, aina parempi. Eipä muuta kuin terveisiä eukolta ja minulta. Jos satut matkustamaan Kajaanista Iisalmelle tai muualle niin laita sana siitä. Veljellisesti Snellman

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Becker, Reinhold von

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Keckman, Carl Nicklas

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä:

1.12.1856

Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat:

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig