Asevelvollisuus

Asevelvollisuus

Morgonbladet nro 75, 3.4.1877: Ehdotus ”Yleisen asevelvollisuuden käyttöön otosta” suhteessa valtiopäiväjärjestyksen pykälään 53

Päivämäärä: 
3.4.1877
Valtiopäiväjärjestyksen § 53:n momentti, jota tässä tarkoitetaan, kuuluu seuraavasti: ”Kun ehdotus perustuslain tai valtion tilaa koskevan tehtävän muutokseksi lähetetään valiokuntaan, asiaa ei pidä käsitellä missään säädyssä”; Nyt on haluttu katsoa, että tämän pykälän nojalla ”asevelvollisuuden käyttöön ottoa” koskevan esityksen lausuntoa ei pitäisi käsitellä säädyissä. On vaikea käsittää, mihin sellainen käsitys perustuu, kun on kyse ehdotuksesta, jonka otsikko ei puhu mistään perustuslain pykälästä ja jossa ei liioin sanallakaan ehdoteta mitään sellaista muutosta. Sillä siinä on kaikki m...
Paikat: 

Morgonbladet nro 83, 12.4.1877: Asevelvollisuuslakiehdotuksen toisesta pykälästä

Päivämäärä: 
12.4.1877
Voi olettaa, että niillä, jotka ovat halunneet samastaa asevelvollisuusesityksen perustuslain muutosehdotukseen, on luvallinen pyrkimys tehdä esityksen hyväksyminen siten riippuvaiseksi kaikkien neljän säädyn suostumuksesta. Edellisessä kirjoituksessa olen koettanut osoittaa, että sillä tavoin päämäärää ei saavuteta. Väite, että esitys on ”perustuslain luontoinen” on merkityksetön hokema. Perustuslaki ei tunne mitään perustuslain luontoisuutta. Eikä kukaan ihminen voi sanoa, mitä perustuslain luonto on. Omasta puolestani pidän parempana, että asevelvollisuuslaki ei missään tapauksessa voi t...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 90 ja 91, 20. ja 21.4.1877: Asevelvollisuus – palvelusaika

Päivämäärä: 
20.4.1877
On arveluttavaa ryhtyä arvioimaan mitään asevelvollisuuslain kysymystä, jossa sotilastaidolla oikeutetusti on ratkaisuvalta. Mutta myös maallikko voi useammissa sellaisissa kysymyksissä viitata muiden maiden kokemukseen; eivätkä monissa yhtään enempää voi tehdä sotilaat, joiden kantaan valtiopäiville tehdyn ehdotuksen suhteen voi tai on voitu luottaa. Yksi sellainen kysymys on arpalipun nostaneiden palvelusaika. Ehdotuksen mukaan jokaisen miehen pitää olla aktiivipalveluksessa kolmen vuoden ajan ja kuulua reserviin kahdeksan vuotta. Se asekuntoisten miesten pieni osa, joka vuosittain arvota...
Paikat: 

Morgonbladet nro 96, 27.4.1877: Asevelvollisuuslaki – ryhmitys sotakannalle

Päivämäärä: 
27.4.1877
Ei voi kieltää, että sanamuoto asevelvollisuuslain §:ssä: ”Jokainen Suomen kansalainen on asevelvollinen valtaistuimen ja keisarikunnan puolustamista varten.” on ollut monelle lukijalle pelottava. Keisarikunta on suuri, sen rajat kaukana Aasiassa, ja sotapalvelus myös näiden rajojen ulkopuolella synnyttää kuvia mittaamattomista etäisyyksistä, erämaista ja puolivilleistä kansoista, joiden parissa meidän asevelvollisemme saisivat ”sota-aikana – jäädä palvelukseen niin pitkäksi aikaa kuin tarve vaatii” (katso § 14), ts. tarkoitetaan elämänsä aikaisempaan tai myöhempään loppuun asti. Ja kiistäm...
Henkilöt: 
Paikat: 

Morgonbladet nro 103, 5.5.1877: Asevelvollisuuslaitos

Päivämäärä: 
5.5.1877
Kustannusten maksaminen.   Ehdotus varojen osoittamisesta asevelvollisuuden käyttöönoton kustannuksiin kantaa periaatteessa todisteen Hänen Majesteettinsa luottamuksesta Suomen säätyihin, mikä varmasti saa osakseen kiitollisen tunnustuksen. Pyydetyt määrärahat tarkoittavat nimittäin vain viiden vuoden kautta 1878–1882, ja asevelvollisuusarmeija on siten tehty riippuvaksi säätyjen jatkuvasta suostumuksesta. Ne eivät varmasti myöskään unohda, että kansa, jonka keskuudessa yksikään mies ei kykene kohtaamaan vihollista, on surkeaa sukua. Ruotsin sanomalehdissä ja myös valtiopäivillä Suomen hirv...
Paikat: 

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä: 
16.5.1877
16.5.1877   Parahin Veli    Oker-Blom on huolissaan asevelvollisuusasiastaan. Hän pelkää, että jompikumpi teistä ryhtyy vastustamaan reservin järjestelyä; hän odottaa hyvin perustein sen aiheuttavan haitallisia seuraamuksia. Mieluimmin olisin minäkin nähnyt aktiivipalveluksen kestävän 2 vuotta ja reservipalveluksen 3 vuotta. Minua on kuitenkin alkanut arveluttaa tuollaisen miehistön sangen nuori ikä. Täyttä rasitusten kestokykyähän tuskin saavutetaan ennen 25 vuoden ikää. Koska ei kuitenkaan liene mahdollisuuksia selviytyä vähemmällä kuin 3 vuoden aktiivipalveluksella, pitää mahdollisuuksie...

Morgonbladet nro 203, 1.11.1877: A. M:n ehdottamasta palkatusta armeijasta

Päivämäärä: 
1.11.1877
Morgonbladetin numero 186 sisältää kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoittaman artikkelin otsikolla: ”Yleinen asevelvollisuus Suomessa”, jolla artikkelin sisällön mukaan kuitenkin on ymmärrettävä: yleisen asevelvollisuuden hylättävyys Suomessa. Kunnioitettu kirjoittaja haluaa näet palkatun armeijan asevelvollisuusarmeijan sijaan. Niin tarkkanäköisen ja tietävän kirjoittajan on voitava edellyttää tietävän hyvin, että sellaisesta ehdotuksesta ei koskaan voi tulla laki, ei ainakaan muussa kuin nykyisen ruotusotaväen muodossa. Siksi voisi myös näyttää tarpeettomalta alistaa sitä min...
Paikat: 

Morgonbladet nro 255, 1.11.1877: Ruotsalainen Aftonbladet Suomen yleisestä asevelvollisuudesta

Päivämäärä: 
1.11.1877
Ruotsalaisesta Aftonbladetista on Morgonbladetin numeroon 251 otettu lausunto asevelvollisuudesta täällä Suomessa. Se todistaa kuten monet samanlaiset ruotsalaisen lehdistön arviot siitä ajatuskulun sekavuudesta ja pintapuolisuudesta, joka tässä lehdistössä (ja suuressa osassa kaikkea lehdistöä) johtaa puhetta. Mutta kun me tässä maassa suuresti elämme niistä muruista, jotka putoavat läntisten naapureidemme pöydiltä ja varsinkin meidän ruotsinkieliset sanomalehtemme lainaavat Ruotsin lehdistöstä tietonsa, se on usein vaikuttanut tuhoisasti mielipiteisiin meillä. Ja voidaan olettaa, että myö...
Paikat: 

Maan yleisestä asevelvollisuudesta, lausunnot valtiopäivillä 10., 11. ja 13.12.1877

Päivämäärä: 
10.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Jokainen, joka on lukenut asevelvollisuusvaliokunnan mietinnön, lienee tyydytystä ja kiitollisuutta tuntien huomannut ja tunnustanut sen tunnontarkan huolellisuuden, jolla valiokunta on suorittanut vastuullisen tehtävänsä. En epäile, etteikö esitys myös sotilaallisesta näkökulmasta saisi asiantuntijoitten tukea; mutta valiokunta on myös, minun täytyy sanoa, huolehtinut tunnollisesti siitä, että oikeus puolustaa isänmaata ja uhraus, joka siihen liittyy, jakautuisivat niin tasaisesti kuin mahdollista kaikkien Suomen poikien kesken. Annettakoon minulle anteeksi, jos erit...
Paikat: 

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta maassa, lausunnot valtiopäivillä 17.12.1877

Päivämäärä: 
17.12.1877
Herra Snellman, J. V.: Ehdottaisin kunnioittavasti, että kun tässä sanotaan ”lukuun ottamatta niitä, joita tarvitaan kaartinpataljoonan täydentämiseen, johon sopivia henkilöitä valitaan koko maasta, niiden keskuudesta, jotka itse ovat siihen halukkaita”, niin tähän olisi ehkä syytä lisätä sana ainoastaan niiden keskuudesta, jotka ovat halukkaita, jotta siinä tapauksessa, että halukkaita ei ole riittävästi, ketään ei velvoitettaisi vasten tahtoaan liittymään kaartinpataljoonaan, siitä syystä, että tämä pataljoona suorittaa jatkuvasti varuskuntapalvelusta eikä tämä ole toivottavaa kaikille va...
Paikat: