Valtiopäivämies

Valtiopäivämies

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö määrärahasta uuden hoitolaitoksen perustamista varten maan mielisairaille, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä: 
31.5.1872
Herra Snellman: Vaikka minulla ei ole sellaista tieteellistä sivistystä, että voisin kohtuudella vakuuttaa muita tässä asiassa, niin minusta jokaiselle pitäisi olla selvää, että mitä taitavin ja huolellisin hoito on toivottava sellaisten mielisairaiden potilaiden kohdalla, joilla sairaus on alkuvaiheessaan, ja ainakin voidaan niin kuvitella, pelastuminen on helpointa, täydellinen parantuminen mahdollinen. Olen siksi samaa mieltä niiden herrojen kanssa, jotka toivovat, ettei säätyjen päätökseen sisällytettäisi mitään määräystä varojen käytöstä sen kummemmin lääninlasareteissa kuin keskuslait...
Paikat: 

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö kolmen majakan rakentamisesta, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä: 
31.5.1872
Herra Snellman pyysi puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Koska minun on pakko jättää majakat oman onnensa nojaan, olen jo näin varhain pyytänyt puheenvuoroa voidakseni nöyrimmin ilmaista sen käsitykseni, että olisi kyllä toivottavaa, että jo kauan puheena olleet ja toivotut Laatokan majakat voitaisiin saada rakennetuiksi, ja rakennetuksi säästäväisyyttä noudattaen. Sietää ajatella, voitaisiinko niiden kohdalla varsinkin noudattaa hieman enemmän säästäväisyyttä kuin tähän asti esim. rakennettaessa Pohjanlahden perukassa sijaitsevia majakoita, jotka ovat olemassa loistaakseen kolme tai neljä ku...
Paikat: 

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö määrärahakysymyksistä ym. erinäisistä rautatierakennuksista ja rautatietutkimuksista, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä: 
31.5.1872
Herra Snellman lausui seuraavaa: Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan laskelmiin kulkulaitosrahaston varoista, pyydän saada tehdä seuraavat huomautukset. Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa määräsi ruotupataljoonat lakkautettaviksi, seurasi tätä määräystä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa keisarilliselle senaatille tiedoksi annettu päätös, jonka sisältö oli, että ne säästöt, joita sotilasrahastossa voi syntyä lakkauttamisten johdosta, käytettäisiin hädän lievittämiseen maassamme. Juuri tämän päätöksen perusteella keisarillinen senaatti anoi alamaisimmin Hänen Keisarilliselta Majesteetilta...
Paikat: 

Valtiovarainvaliokunnan ehdotus kulkulaitosrahaston perustamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 3.5.1872

Päivämäärä: 
3.5.1872
Herra Snellman: Rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa, että ritaristo ja aateli hyväksyisi valiokunnan mietinnön muutoksitta. Minulla on jo ollut kunnia asiasta aikaisemmin keskusteltaessa viitata siihen, että viime valtiopäiville esitetyn, Pietarin–Riihimäen radan rakentamista koskevan Hänen Majesteettinsa Keisarin armollisen ehdotuksen johdosta säädyt eivät missään tapauksessa olisi ryhtyneet takaamaan mitään 18 miljoonan lisäksi otettavien lainojen vuotuismaksuja, kun taas hallitus sitoutui yrittämään hankkia muut tarkoitukseen tarvittavat varat. Nämä 4 miljoonaa, jotka otettiin lainana rau...
Paikat: 

Valtiovarainvaliokunnan esitys vuoden 1865 lainan jäljellä olevan osan lunastamista erääntymispäivänä 1873, lausunto valtiopäivillä 3.6.1872

Päivämäärä: 
3.6.1872
Herra Snellman: Pyydän anteeksi, että vien kunnianarvoisan säädyn aikaa muutamalla sanalla. Halusin saada tunnustaa, että tämä laina, sellaisena millaiseksi se tuli, tekee minut jossain määrin syylliseksi. Pyydän saada vakuuttaa iloani sen johdosta, että valiokunta esittää sen maksamista pois. Laina otettiin aikana, jolloin ei ollut lainkaan toiveita rautateitten rakentamisesta, mutta toivottavaa silti oli, että säätyjen päätösten mukaiset pienemmät kulkuyhteyshankkeet voitaisiin toteuttaa. Vuosi 1864 oli ollut jossain määrin parempi vuosi. Silloin toivottiin, että nyt tulisi asiaan muutos....
Paikat: 

Lakivaliokunnan mietintö asetuksen hyväksymiseksi rautatien ja siihen kuuluvan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuudesta, lausunnot valtiopäivillä 6. ja 8.6.1872

Päivämäärä: 
6.6.1872
Herra Snellman: Pyydän saada kaikilta osin yhtyä siihen, mitä vapaaherra von Born on sanonut, ja samoin pyydän saada omien asioita koskevien tietojeni nojalla vahvistaa sen, mitä vapaaherra von Born on puhunut valiokunnan rautatietöissä noudatettavaa menettelyä koskevaa luuloteltua kokemusta vastaan. Valiokunta on sanonut, ”että kokemus nyt rakenteilla olevista rautateistä osoittaa, että työt alkavat ja obligaatioanti alkaa ennen kuin laillisia pakkolunastamisia on lainkaan tapahtunut”. Sanatarkasti voidaan toki sanoa, että työt alkavat ennen kuin on tapahtunut mitään pakkolunastuksia, mutt...
Paikat: 

Laki- ja talousvaliokunnan mietintö säännöstön laatimiseksi puutavaran uitosta, lausunto valtiopäivillä 10.6.1872

Päivämäärä: 
10.6.1872
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä siihen, mitä herra Edelsköld on sanonut valiokunnan esityksen hyväksymisestä. Minäkin olen sitä mieltä, että laki, vaikkakin epätäydellinen, on parempi kuin täysin lakia vailla oleva tila, jollainen tällä hetkellä vallitsee. Katson kuitenkin, että maanomistaja tarvitsee nyt enemmän suojaa kuin metsänomistaja, sillä kysymys ei ole siitä, että nämä eivät saisi käyttää vesiväyliä, vaan kysymys on, millä oikeudella he saavat asettua vapaasti rannanomistajan maalle, ja millä oikeudella uittajat saavat vesiväyliin rajoittuvilla rannoilla käsitellä kovakouraisest...
Paikat: 

Ritarihuonevaliokunnan mietintö säätytalon pystyttämisestä, lausunnot valtiopäivillä 11. ja 14.6.1872

Päivämäärä: 
11.6.1872
Herra Snellman: Tunnustan tietämättömyyteni ritariston ja aatelin taloudellisesta tilasta, mutta minulle on kerrottu, että näihin 232 000 markkaan ei liittyisi mitään velkoja, ja jos on niin, että se on puhdasta pääomaa, niin en omasta puolestani katsoisi olevan hyvin harkittua, että poistettaisiin sana ”pitäisi”. Jos ritaristo ja aateli voi saada rahansa sijoitetuksi niin varmoihin käsiin kuin säädyt ovat, ja saada siitä korkoa sen verran kuin 5 prosenttia, niin olisi se kaikkein onnellisin tapa niiden sijoittamiseksi.   [14.6.1872] Herra Snellman: Koska sanamuoto kunnianarvoisan ritaristo...
Paikat: 

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Päivämäärä: 
2.3.1877
Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877

Päivämäärä: 
9.3.1877
Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä, sellaisena kuin se ilmenee armollisessa esityksessä. Mielestäni sen hyväksymisellä on hyvin vähän merkitystä yksityisten rautateiden rakentamiselle. Kiinnitystä voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että radan rakentaa joku yksityinen tai jokin suurehko teollisuuslaitos tai kunta, tai että radan raken...
Paikat: