Asevelvollisuus | J. V. Snellmanin kootut teokset

Morgonbladet nro 303, 29.12.1877: Asevelvollisuuslaki ja perustuslait

Päivämäärä:

29.12.1877

Kysymys, pitäisikö jostain asevelvollisuuslain määräyksestä tulla perustuslaki, näyttää olevan täysin teoreettinen tehtävä, siinä tapauksessa että säätyjen tarkoituksena ei ole anoa, että Hänen Majesteettinsa antaisi asiasta armollisen esityksen valtiopäiväjärjestyksen §:n 71 mukaan. Itse esitys ”Määräykseksi yleisestä asevelvollisuudesta Suomen Suuriruhtinaskunnassa” ei mainitse perustuslakiehdotuksesta sanaakaan. Jos tämä esitys kuitenkin sisältäisi määräyksen, jonka säädyt katsovat sotivan perustuslakia vastaan, näyttää valittavana olevan vain kaksi ratkaisua: toinen: hylätä määräys, toi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

30.12.1877

Parahin Veli Olen huolissani siitä, että saadaan aikaan sellainen päätös, että vain mainitut 9 pataljoonaa voidaan mahdollisessa tilanteessa komentaa maan rajojen ulkopuolelle. Älkää luulko, että tällaisia komennuksia voidaan estää. Ehdoton kielto merkitsisi taisteluhansikkaan heittämistä. Onko myös miekka kaksintaisteluun valmiina? ”Valtaistuimen puolustamista” ei voida jättää pois. Mutta missä ja milloin? Siihen kaikki kaatuu. Muuan rauhanmies sanoi: pannaan nämä 9 asemiin Rajajoen länsirannalle ja annetaan niiden ilmoittaa: ”Siirtäkää valtaistuin tänne! Muuten me emme sitä puolusta!” O...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Georg Zakarias Yrjö-Koskinen

Yleisen asevelvollisuuden käyttöönotosta, lausunnot valtiopäivillä 10. ja 15.12.1878

Päivämäärä:

10.12.1878

Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada yhtyä vapaaherra Nordenstamiin hänen esityksensä ensimmäisessä osassa, koska katson olevan asevelvollisille onnettomuus, jos heidän palvelusaikansa jää liian lyhyeksi, koska jokin osa heistä saattaa joutua noin vähän harjoitelleena heti rintamalle, jotta pataljoonat saataisiin sotajalkaan. Mutta mitä pykälän seuraavaan osan tulee, niin olen täysin yhtä mieltä herra Mechelinin kanssa siitä, että keisarillisen senaatin on välttämättä voitava päättää, minä aikoina harjoitukset pidetään. Konflikteja keisarillisen senaatin ja kenraalikuvernöörin välillä on kyl...

Henkilöt:

Nordenstam, Johan Mauritz

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

14.1.1878

14.1.1878 Parahin Veli Muistelen, että Y. Koskisella oli jokin osuus asian käsittelyssä Kuukauslehdessä. Niin minullakin. Erona on se, että minä pysyn kannallani ja sanassani. Jos kannanotoillani on ollut jotakin vaikutusta talonpoikaissäädyssä – mikä on kylläkin epävarmaa – ne ovat vaikuttaneet siihen, että vakanssimaksu on sen suoranaisen hylkäämisen sijasta hyväksytty 5 vuodeksi. Se olisi todellakin kelpo palvelus hyvälle asialle. Mutta kun halutaan saada aikaan myönnytyksiä, pitää tarjota vastinetta. Tämä vastine on neljän säädyn yksimielinen päätös. Valiokunta, jonka viisauden syv...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Asiat:

Ystäväpiiri

Asevelvollisuus

Kirjeenvaihto:

Georg Zakarias Yrjö-Koskinen

Morgonbladet nro 82, 8.4.1878: Puhe Vilhelmin-päivänä 1878

Päivämäärä:

8.4.1878

Hyvät herrat! Kiitän kohteliaimmin herroja siitä, että herrat ovat jälleen halunneet tervehtiä minua laulullaan. Olenpa kuin hieman hämmentynyt seistessäni tässä yhä jokseenkin vakaasti jaloillani ja yhäkin puhuessani täällä, kun niin monia minua parempia aikalaisiani on poistunut ja poistuu keskuudestamme joka vuosi. Hauta, jonka ympärillä Suomi on seisonut vain vajaa vuosi sitten, on peittänyt nuoruuteni ja miehuusvuosieni lähipiirin jäsenen [J. L. Runebergin], joka on noussut sen keskuudesta esiin ei pelkästään tuon aikakauden, vaan koko Suomen kansan olemassaolon ajan yksinäiseksi suurm...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 64, 95, 134, 135 ja 217, 18.3., 26.4., 13. ja 14.6., 19.9. 1879 sekä nro 76, 3.4.1880: Asevelvollisuusasia

Päivämäärä:

18.3.1879

I Asevelvollisuuslaki on tosiasia, josta keskustelu on nyt turhaa. Ne pahantuulen ilmaukset, joita on voitu kuulla sieltä ja täältä, ovat sekä vaarattomia että huonosti asetettuja. Tuskin kukaan on epäillyt sitä, että asevelvollisuudesta tulisi rasite. Mutta hallitus ja säädyt ovat pitäneet sitä välttämättömänä ja katsoneet että maa voi sen kestää. Mutta tästä rasitteesta tulee mahdollisimman kevyt. Euroopan suurissa valtioissa sotaväki vie rauhantilassa 1 % väestöstä. Monissa pienissä maissa miesmäärä tuskin poikkeaa tästä suhteesta. Suomessa se on noin ¼ %. Liikekannalla sotaväki kasvaa k...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: