Oppikirja

Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon

Päivämäärä:

31.12.1835

Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka alussa on muodostunut itseään ajattelevaksi ja oman ajattelunsa kohteena olevaksi minäksi, joista kumpikin ovat sama totaalinen minä – puuttuu tällä itsetietoisuuden tasolla objektiivinen puoli, ajateltu minä. (Omaa päämääräämme ajatellen, sitä varten, että pääsisimme logiikan kannalle, olisi tähän...

Asiat:

Yliopisto

Kirjallisuus

Filosofia

YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837

Päivämäärä:

1.1.1837

Non quia optimum Sed quia unicum [Ei koska se on parasta vaan koska se on ainutlaatuista] Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille. Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut voivani antaa Sinulle jotain arvokkaampaa, Sinulle, jota saan kiittää paitsi elämän lahjasta, myös suurimmasta osasta henkistä elämääni. Koska kuitenkin olen riittävän vanha oivaltaakseni, miten toiveet lakastuvat ja itseluottamus häipyy sitä mukaa kuin vuodet rientävät eteenpäin kiihtyvällä nopeudella...

Henkilöt:

Snellman, Christian Henrik

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Filosofia

Sielu, esityö psykologian oppikirjaan

Päivämäärä:

31.12.1837

Ihminen koostuu kahdesta erillisestä elementistä, ruumiista ja sielusta. Tämä oppi on niin yleinen, ja niin helppo myöntää, että olisi tarpeetonta tarkastella sitä sen enempää. Sitäkin tarpeettomampaa, jos joku saisi päähänsä väittää, että joka kynsi hänen sormessaan on olemukseltaan sama kuin hänen jokainen tunteensa tai ajatuksensa. Tällaista väitettä ei voida edes kiistää, koska sen järjettömyys tekee tyhjäksi jokaisen järjellisen vastaväitteen. Kun järkeä sellaisenaan ei oleteta, niin silloin eivät järkiperusteetkaan mitään vaikuta. (Berzelius ”Eläinkemia”) Oletetaan, että sielu on jota...

Asiat:

Yliopisto

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Ensimmäinen vihko PSYKOLOGIA Tukholma 1837

Päivämäärä:

30.6.1838

ESIPUHE Olisi tuskin tarpeen laatia esipuhetta käsillä olevan kaltaiseen suppeaan teokseen, jollei se muoto, jossa filosofian alkeita ja etenkin psykologiaa aina tähän asti oppilaitoksissa on esitetty niin suuressa määrin vaikeuttaisi siirtymistä spekulatiivisempaan hengen luontoa koskevaan käsitykseen ja tämän mukaiseksi sovitettuun opetusmenetelmään. On näet tunnettu ja puutteeksi tunnustettu seikka, että ruotsia opetuskielenä käyttävien julkisten oppilaitosten opetus vieläkin vaihtelevassa määrin tähtää liiaksi pelkästään muistitietoon. Näin laiminlyödään vastaava käsitteen ja ajatte...

Henkilöt:

Enberg, Lars Magnus

Sibbern, Fredrik Christian

Paikat:

Asiat:

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Toinen vihko LOGIIKKA Tukholma 1840

Päivämäärä:

31.12.1840

ESIPUHE Vaikkei tämän Alkeiskurssin ensimmäinen vihko saanutkaan sitä menestystä, jonka tekijä oli asettanut jäljellä olevien vihkojen julkaisemisen ehdoksi, rohkenee hän silti luottaa siihen, ettei teos hänen isänmaassaan jäänyt hyödyttömäksi. Nyttemmin näyttää Ruotsissakin nuorison keskuudessa heränneen vakavamman filosofisen opiskelun halu. Tekijä toivookin, että myös täällä nämä vihot onnistuisivat helpottamaan vasta-alkajan ensi askelia spekulaation alueella ja edistäisivät yleisemmän harrastuksen leviämistä tiedettä kohtaan, jonka hedelmiä voidaan arvioida pääasiassa vain sen omak...

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Filosofia

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Kolmas vihko OIKEUSOPPI Tukholma 1840

Päivämäärä:

31.12.1840

ESIPUHE Usein valitetaan sitä, kuinka vaikea hegeliläiseen spekulaatioon on päästä sisälle ja siksi tekijä suositteleekin lukijaa aloittamaan tästä kolmannesta osasta. Oikeusoppi nimittäin koostuu jo tutuista ja objektiivisesti olemassa olevista määrityksistä ja sen vuoksi ajattelu saa niistä lujemman perustan, kun lukija vertaa tässä esitettyä omiin käsityksiinsä asiasta. Tämä Oikeusoppi poikkeaa Hegelin ”Philosophie des Rechts” -teoksesta lähinnä opissa subjektiivisesti oikeasta ja opissa kansalaisyhteiskunnasta. Edellisen suhteen tekijä ei myöskään ole voinut yhtyä Micheletin teoksessa...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Filosofia

PERSOONALLISUUDEN IDEAN SPEKULATIIVISEN KEHITTELYN YRITYS Tübingen 1841

Päivämäärä:

1.1.1841

ALKUSANAT Jotta tämä kirjanen ei jäisi ilman asiaan kuuluvia alkusanoja, tekijä käyttää tilaisuutta hyväkseen sanoakseen jotain teoksesta ja hiukan enemmän itsestään. Jos teoksessa sanottaisiin jotain, mitä käsitellystä aiheesta ei vielä toistaiseksi ole sanottu eikä kuultu, silloin se vastaisi jo aiheeltaan ajankohdan pyrkimyksiä. Valitettavasti asia ei kuitenkaan ole näin. Tekijä nimittäin uskoo itsekin, että teoksen koko asiasisältö on löydettävissä muiltakin tahoilta. Kuitenkin se täyttää lukijakunnan asettaman yhden, suuren vaatimuksen tekijän silmissä: siinä on hengen persoonallis...

Paikat:

Tübingen

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

VALTIO-OPPI Tukholma 1842

Päivämäärä:

10.11.1842

SISÄLLYS JOHDANTO 1. Valtion organisaatio sisältää sopimuksen; valtion säilyminen ei ole kuitenkaan sen varassa 2. Valtion olemus 3. Mistä isänmaallisuus ja kansallishenki muodostuvat 4. Kansallishengen määrää yhtäältä yleisinhimillinen sivistys, toisaalta sen muodostaa erityisellä tavalla yksilöiden pyrkimys siveelliseen vapauteen Lisäys 5. Mitä ovat huonot kansalliset tavat ja miten kansakunnan pyrkimys yleisinhimilliseen sivistykseen on kansakunnan päämäärä sisältäen kuitenkin samalla sen hajoamisen 6. Uskonnollinen tietämys vapauttaa ihmisen siitä rajoituksesta, jonka kansallishenki h...

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Valtiofilosofia

Esipuhe Edwin T. Freedleyn teokseen Käytännön tutkimus liike-elämästä

Päivämäärä:

15.11.1855

Kunnioitetun ystäväni kauppaneuvos H. Borgströmin kehotuksesta olen osittain toteuttanut osittain tarkastanut toisen tekemän käännöksen tästä kirjasta. Muuten vähän houkutteleva käännöstyö on antanut minulle tyydytystä, koska kirjan julkaisu tulee täyttämään puutteen ruotsalaisessa kirjallisuudessa, jolla ei ole yhtään teosta tätä lajia, ja koska se on niin hyvin, niin suurella oivalluksella ja lahjakkuudella, osittain jopa nerokkaasti kirjoitettu ja sillä on niin vakaa tarkoitus kohottaa liike-elämä vakaumuksen ja velvollisuuden toteutuksen asiaksi, että voi varmasti olettaa, että kirja ...

Henkilöt:

Freedley, Edwin Troxell

Borgström, Henrik vanhempi

Asiat: