Lehtikirjoitus

Morgonbladet nro 279, 29.11.1877: Rautatievaliokunnan mietintö nro 3

Päivämäärä:

29.11.1877

Kiitettävän sulokkaasti on rautatievaliokunta omaksunut valitun komission ehdotuksen tulevien rautateiden järjestelmästä ja tunnustanut siten muinaisen Preussin valtion lauselman, että majesteetin ratkaisusta vedotaan asiaa paremmin tuntevaan majesteettiin. Niin ei sentään ole tapahtunut ilman jälkikatsausta hylättyyn näkökantaan. Herrat valtiopäivämiehet saavat pian koittavan kotimatkan lukemistoksi laskelman siitä, miten halvaksi sittenkin olisi tullut rakentaa Hämeenlinnan–Tampereen radan kiskonpainolla ja sen raskaita vetureita varten, jos – kunhan vain komissio ja sen lausunto olisi ai...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Rautatiet

Morgonbladet nro 303, 29.12.1877: Asevelvollisuuslaki ja perustuslait

Päivämäärä:

29.12.1877

Kysymys, pitäisikö jostain asevelvollisuuslain määräyksestä tulla perustuslaki, näyttää olevan täysin teoreettinen tehtävä, siinä tapauksessa että säätyjen tarkoituksena ei ole anoa, että Hänen Majesteettinsa antaisi asiasta armollisen esityksen valtiopäiväjärjestyksen §:n 71 mukaan. Itse esitys ”Määräykseksi yleisestä asevelvollisuudesta Suomen Suuriruhtinaskunnassa” ei mainitse perustuslakiehdotuksesta sanaakaan. Jos tämä esitys kuitenkin sisältäisi määräyksen, jonka säädyt katsovat sotivan perustuslakia vastaan, näyttää valittavana olevan vain kaksi ratkaisua: toinen: hylätä määräys, toi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 1, 2.1.1878: Eräs lakivaliokunnan jäsen

Päivämäärä:

2.1.1878

Eräs lakivaliokunnan jäsen on (Morgonbladet 1877 nro 304) hyväntahtoisesti tehnyt pari huomautusta ”Asevelvollisuuslaki ja perustuslait” -kirjoituksen (numerossa 303) lausumiin. Tässä kirjoituksessa mainittiin esimerkkinä lakivaliokunnan ehdotus, että eräät eriuskolaislain pykälät (16, 17 ja 18) erotettaisiin eri laiksi, koska ne merkitsevät muutosta perustuslakiin. Mutta kun ehdotetun lain § 1 viittaa niihin rajoituksiin ja poikkeuksiin, joiden alaiseksi vieraiden kristillisten uskontunnustajien yhdenvertaisuus kansalaisina vielä eriuskolaislain mukaan jäisi, ja siltä osin muutos olisi tul...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Morgonbladet nro 15, 18.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä:

18.1.1878

Tätä otsikkoa ei ole näkynyt lehdessä pitkään aikaan. Mutta kun sotaa nyt käydään uudella näyttämöllä, lukija ei varmaan pidä tarpeettomana saada tässä katsausta niistä ja mukana viittauksen karttaan. Aloitamme Venäjän armeijan Bulgarian-operaatioiden kentällä. Suur-Balkan, joka Mustaltamereltä aina miltei Shipkan solaan suuntautuu loivasti lounaaseen, kääntyy sen länsipuolella etelämmäksi, jatkuu murhista kuulun Tatar-Pasardshikin [Pazardzhikin] ympäri ja levittäytyy etelämpänä laajaksi vuoristoksi, josta on niin epävarmaa tietoa, että Handtke on erikoiskartaltaan jättänyt pois sen kuvauks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 16, 19.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä:

19.1.1878

Orkanien solasta tultaessa heti tien länsipuolella on Gomo Kamartsin kylä ja sen itäpuolella tšerkessikylä, enteillen sitä mitä tuleman pitää. Sillä kun Bulgariassa tšerkessit on sijoitettu maan itäosaan ja Dobrichin taakse, tänne Rumelian länsiosaan on perustettu joukoittain heidän ryövärinpesiään, luultavasti siksi, että kansa täällä on pääosin bulgarialaista ja lisäksi etupäässä sivistynyttä, työteliästä ja hyvinvoivaa. Tie Sofiaan kulkee lounaan suuntaan. Sille Gurkon täytyy nyt laskeutua Churekista, ohi raporteissa mainittujen Jeleshnitsan, Seljavan, Stolnikin kylien ja sen jälkeen mar...

Henkilöt:

Gurko, Josif

Veljaminov, Konstantin

Müller

Dandevil, Viktor

Kartsov, Pavel

Svjatopolk‑Mirski, Nikolai

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 19, 23.1.1878: Sotanäyttämö

Päivämäärä:

23.1.1878

Sotatapahtumat Balkanilta etelään ovat niin nopeita, että sotanäyttämö on joka päivä uusi. Uusi kenttä Filippopelin [Plovdivin] itäpuolella on lukijalle osittain tuttu Gurkon aiemmasta marssista Balkanin yli, sovelias ehkä kaikkiin muihin sotiin, mutta täällä seurauksiltaan onneton, koska se antoi turkkilaisille tervetulleen syyn uusiin joukkomurhiin, jotka nyt ovat jatkuneet kuukausikaupalla. Tundzhan laakso tunnetaan samannimisestä joesta, joka virtaa lännestä aina siihen notkelmaan saakka, jota pitkin suuri tie nousee Balkanin yli Shumlaan [Shumeniin]. Joen suunta kääntyy täällä suorassa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 50, 28.2.1878: Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta

Päivämäärä:

28.2.1878

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunta pyytää ystävällisimmin toimitukselta tilaa kunnioitetussa lehdessä oheiselle kannanotolle, ottaen huomioon, että myös Morgonbladet on selostanut sen tarkoittamien asioiden käsittelyä viime valtiopäivillä. Säädyt ovat hyväksyneet valtiovarainvaliokunnan mietinnön hypoteekkiyhdistyksen Suomen Pankista saaman lainan kuittaamisesta saaduksi, ja yhdistykselle on myönnetty vain lainan korkovapaus vuoden 1882 loppuun. Samalla lienee mennyt myös mahdollisuus saada valtiontukea yhdistykselle, mitä asian armollisessa esityksessä korostettiin. Sitä ei voi nyt ...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Asiat:

Sanomalehtimies

Pankkilaitos

Morgonbladet nro 54, 5.3.1878: Rauhansopimus

Päivämäärä:

5.3.1878

Rauhansopimus on allekirjoitettu toissapäivänä San Stefanossa. Allekirjoitus on siten tapahtunut Hänen Majesteettinsa keisari Aleksanterin valtaistuimelle nousun vuosipäivänä, ja sähke H. K. M. ylipäälliköltä muistuttaa, että vuoden samana päivänä annettiin myös manifesti Venäjän orjien vapauttamisesta. Lukijamme tietävät, että allekirjoitusta odotettiin yleisesti mainittuna tai jo edellisenä päivänä, ja saapunut uutinen ei siten ollut muuta kuin virallisen vahvistus sille tosiasialle, joka jompanakumpana päivänä oli tulossa, sillä tuskin kukaan epäili, että kun alustavista rauhanneuvottelu...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 82, 8.4.1878: Puhe Vilhelmin-päivänä 1878

Päivämäärä:

8.4.1878

Hyvät herrat! Kiitän kohteliaimmin herroja siitä, että herrat ovat jälleen halunneet tervehtiä minua laulullaan. Olenpa kuin hieman hämmentynyt seistessäni tässä yhä jokseenkin vakaasti jaloillani ja yhäkin puhuessani täällä, kun niin monia minua parempia aikalaisiani on poistunut ja poistuu keskuudestamme joka vuosi. Hauta, jonka ympärillä Suomi on seisonut vain vajaa vuosi sitten, on peittänyt nuoruuteni ja miehuusvuosieni lähipiirin jäsenen [J. L. Runebergin], joka on noussut sen keskuudesta esiin ei pelkästään tuon aikakauden, vaan koko Suomen kansan olemassaolon ajan yksinäiseksi suurm...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 94 ja 95, 24. ja 25.4.1878: Poliittista

Päivämäärä:

24.4.1878

I Kun kahden suurvallan poliittiset edut ovat törmänneet eikä niiden keskinäinen noottienvaihto koske lainkaan riidan tasoittamista vaan vain arvostelua molemminpuolisista toimista tai laiminlyönneistä, joista törmäyksen väitetään aiheutuneen, olisi enemmän kuin naurettavaa ryhtyä ennustamaan syntyykö tästä sota vai jatkuuko rauha. Sillä se on selvästi asia, jota edes kumpikaan kyseessä oleva hallitus ei voi varmasti ennustaa ennen kuin viime hetkellä, siinä tapauksessa että törmäys on seurausta asioiden luonnollisesta kulusta eikä vain haettu veruke jommankumman suurvallan päättämälle soda...

Henkilöt:

Napoleon III

Pius IX (Giovanni Maria Mastai-Ferretti)

Beaconsfield

Elliot, Henry George

Layard, Austen Henry

Bismarck, Otto Eduard Leopold

Salisbury, Robert Arthur Talbot Gascoyne‑Cecil

Derby, Edward Henry Stanley

Loftus, Augustus William Frederick Spencer

Šuvalov, Pjotr

Midhat pašša