Lausunto

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin ohjesäännöstä, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä tulee kysymykseen diskreetiovarojen käytöstä, pyydän saada valistaa, että kokemukseni mukaan sellaiset diskreetiovarat ovat täydelleen hyödyttömiä. Ne on vain jaettu virkamiesten kesken suhteessa palkkoihin. Niin on tietääkseni menetellyt myös pankin johtokunta. Kysymyksessä ei ole ollut palkkio, jonka joku olisi saanut suuremmasta taitavuudesta tai ahkeruudesta, vaan yksinkertainen palkanlisä. Ymmärrän, että pankin johtokunta on virkamiehiin nähden sellaisessa asemassa, että pankin johtokunnan on hyvin vaikea kieltää yhdeltä lisää, joka annetaan toiselle, ja tämä liene...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talousvaliokunnan mietintö paloviinan valmistuksesta, myynnistä, varastoinnista ja kuljetuksesta, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä herra Ehrnrooth sanoi 20 pennin korotuksen merkityksestä, siihen pyydän saada yhtyä. 10 pennin korotus kannulta [kannu = 2 tuoppia = 2,6 litraa] merkitsisi salapolttajan palkitsemista 4 markalla tynnyriltä viljaa; 20 pennin korotus tarkoittaisi salakuljettajalle kahden tai kolmen tuhannen kannun venelastin tapauksessa palkkiota neljästäsadasta kuuteensataan markkaan. Veron korottamista 20 pennillä pidän siis suuresti vahingollisena. Mutta luotan siihen, että hallitus ottaa tämän huomioon, ja katson olevan järkevämpää määrätä, että korotuksen ajankohta jätetään järkeväst...

Henkilöt:

Ehrnrooth, Gustaf Robert

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan mietintö suostunnasta vankilalaitoksen järjestämiseksi, lausunto valtiopäivillä 29.5.1872

Päivämäärä:

29.5.1872

Herra Snellman: Miten vähän arvoa sitten lieneekin minun arviollani, katson kuitenkin velvollisuudekseni lausua tunnustukseni budjettivaliokunnalle kaikista näkemistäni tämä valiokunnan antamista mietinnöistä, joille on minusta ominaista erinomaisen perusteellinen harkinta ja kypsät tulokset. Mitä tulee valiokunnan mietintöön vankilauudistuksen helpottamisesta, niin omasta puolestani katson, että sekin pitäisi täydelleen hyväksyä. Toivon vain, että kun maa ottaa tehdäkseen niin suuria uhrauksia tätä tarkoitusta varten, ei näitä uhrauksia käytettäisi haihatteluun, että ei ajateltaisi, että m...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Valtiovarainvaliokunnan mietintö suostuntavarojen osuudesta maan kansakoululaitokseen ym., lausunnot valtiopäivillä 29.5.1872

Päivämäärä:

29.5.1872

Herra Snellman: Maassamme ei juuri olla taipuvaisia uudistusten kohdalla kulkemaan keskitietä, niin kuin minulla on aikaisemmin tänään ollut kunnia mainita. Niinpä halutaan myös kansakoulu-uudistuksessa heti asettua paikalle, jolle muut kansakunnat ovat tulleet vuosisataisin ponnistuksin. Niinpä ei tunneta muita kuin yhdenlaisia kansakouluja, ylempiä kansakouluja. Ei tunneta muunlaisia kansakoulunopettajia kuin eräänlaisia valtion virkamiehiä, jotka saavat palkkansa valtiolta. Vakaa käsitykseni on, että jos halutaan jatkaa näin, ja jos halutaan, että jokainen lapsi tässä maassa voisi käydä ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kansanopetus

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö määrärahasta uuden hoitolaitoksen perustamista varten maan mielisairaille, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä:

31.5.1872

Herra Snellman: Vaikka minulla ei ole sellaista tieteellistä sivistystä, että voisin kohtuudella vakuuttaa muita tässä asiassa, niin minusta jokaiselle pitäisi olla selvää, että mitä taitavin ja huolellisin hoito on toivottava sellaisten mielisairaiden potilaiden kohdalla, joilla sairaus on alkuvaiheessaan, ja ainakin voidaan niin kuvitella, pelastuminen on helpointa, täydellinen parantuminen mahdollinen. Olen siksi samaa mieltä niiden herrojen kanssa, jotka toivovat, ettei säätyjen päätökseen sisällytettäisi mitään määräystä varojen käytöstä sen kummemmin lääninlasareteissa kuin keskuslait...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö kolmen majakan rakentamisesta, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä:

31.5.1872

Herra Snellman pyysi puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Koska minun on pakko jättää majakat oman onnensa nojaan, olen jo näin varhain pyytänyt puheenvuoroa voidakseni nöyrimmin ilmaista sen käsitykseni, että olisi kyllä toivottavaa, että jo kauan puheena olleet ja toivotut Laatokan majakat voitaisiin saada rakennetuiksi, ja rakennetuksi säästäväisyyttä noudattaen. Sietää ajatella, voitaisiinko niiden kohdalla varsinkin noudattaa hieman enemmän säästäväisyyttä kuin tähän asti esim. rakennettaessa Pohjanlahden perukassa sijaitsevia majakoita, jotka ovat olemassa loistaakseen kolme tai neljä ku...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö määrärahakysymyksistä ym. erinäisistä rautatierakennuksista ja rautatietutkimuksista, lausunto valtiopäivillä 31.5.1872

Päivämäärä:

31.5.1872

Herra Snellman lausui seuraavaa: Mitä tulee valtiovarainvaliokunnan laskelmiin kulkulaitosrahaston varoista, pyydän saada tehdä seuraavat huomautukset. Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa määräsi ruotupataljoonat lakkautettaviksi, seurasi tätä määräystä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa keisarilliselle senaatille tiedoksi annettu päätös, jonka sisältö oli, että ne säästöt, joita sotilasrahastossa voi syntyä lakkauttamisten johdosta, käytettäisiin hädän lievittämiseen maassamme. Juuri tämän päätöksen perusteella keisarillinen senaatti anoi alamaisimmin Hänen Keisarilliselta Majesteetilta...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan ehdotus kulkulaitosrahaston perustamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 3.5.1872

Päivämäärä:

3.5.1872

Herra Snellman: Rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa, että ritaristo ja aateli hyväksyisi valiokunnan mietinnön muutoksitta. Minulla on jo ollut kunnia asiasta aikaisemmin keskusteltaessa viitata siihen, että viime valtiopäiville esitetyn, Pietarin–Riihimäen radan rakentamista koskevan Hänen Majesteettinsa Keisarin armollisen ehdotuksen johdosta säädyt eivät missään tapauksessa olisi ryhtyneet takaamaan mitään 18 miljoonan lisäksi otettavien lainojen vuotuismaksuja, kun taas hallitus sitoutui yrittämään hankkia muut tarkoitukseen tarvittavat varat. Nämä 4 miljoonaa, jotka otettiin lainana rau...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Molander, Clas Herman

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan esitys vuoden 1865 lainan jäljellä olevan osan lunastamista erääntymispäivänä 1873, lausunto valtiopäivillä 3.6.1872

Päivämäärä:

3.6.1872

Herra Snellman: Pyydän anteeksi, että vien kunnianarvoisan säädyn aikaa muutamalla sanalla. Halusin saada tunnustaa, että tämä laina, sellaisena millaiseksi se tuli, tekee minut jossain määrin syylliseksi. Pyydän saada vakuuttaa iloani sen johdosta, että valiokunta esittää sen maksamista pois. Laina otettiin aikana, jolloin ei ollut lainkaan toiveita rautateitten rakentamisesta, mutta toivottavaa silti oli, että säätyjen päätösten mukaiset pienemmät kulkuyhteyshankkeet voitaisiin toteuttaa. Vuosi 1864 oli ollut jossain määrin parempi vuosi. Silloin toivottiin, että nyt tulisi asiaan muutos....

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö asetuksen hyväksymiseksi rautatien ja siihen kuuluvan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuudesta, lausunnot valtiopäivillä 6. ja 8.6.1872

Päivämäärä:

6.6.1872

Herra Snellman: Pyydän saada kaikilta osin yhtyä siihen, mitä vapaaherra von Born on sanonut, ja samoin pyydän saada omien asioita koskevien tietojeni nojalla vahvistaa sen, mitä vapaaherra von Born on puhunut valiokunnan rautatietöissä noudatettavaa menettelyä koskevaa luuloteltua kokemusta vastaan. Valiokunta on sanonut, ”että kokemus nyt rakenteilla olevista rautateistä osoittaa, että työt alkavat ja obligaatioanti alkaa ennen kuin laillisia pakkolunastamisia on lainkaan tapahtunut”. Sanatarkasti voidaan toki sanoa, että työt alkavat ennen kuin on tapahtunut mitään pakkolunastuksia, mutt...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet