Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä
kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840
Henkilöt:
Dahlgren, Eno
Emelie
Mamselli Maria
Carlo, ensirakastaja
Melitta, toinen samanmoinen
Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö
Arvidson, uskottu mies
Vahtimestari (Herra Göranson)
(Piispa, kylpylävieraita...
Kodin suhteesta kouluun, esitelmä keväällä 1844
1.5.1844
Hyvät naiset ja herrat! – Tapa ja laki antaa minulle tässä tilaisuudessa mahdollisuuden vaatia huomiotanne näihin muutamiin sanoihin, ja syistä jotka myöhemmin on helppo käsittää, saan nyt nöyrimmin pyytää huomiotanne seuraavalle lyhyelle esitykselle kodin ja koulun välisestä suhteesta. Lisään...
Säätyjen lakivaliokunnan mietintö painovapautta koskevan esityksen johdosta, konsepti
20.2.1864
Esityksen asetukseksi painovapaudesta Suomessa oli, kuten lienee yleisesti tunnettua, senaatti jättänyt Hänen Majesteettinsa harkittavaksi jo valtiopäivien kokoontuessa. Asiaa koskeva armollinen esitys taas on päivätty tämän vuoden tammikuun 4. päivänä.
Jokaiselle, joka ei ole kieltäytynyt...
Mietintö Riihimäen–Pietarin rautatiestä 19.2.1868
19.2.1868
Osuus, jolla Suomen valtion tulee osallistua Riihimäen–Pietarin rautatien kustannuksiin, on arvioitu 20 miljoonaksi markaksi.
Nyttemmin jo tehdyn lainasopimuksen mukaan valtio saa lainasta tehollisesti 16 miljoonaa markkaa. Kun kotimaisesta rautatielainasta on siis jäänyt säästöön 285 000 markkaa,...
Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden.
Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet...
Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on...
Kreivi Berg, käsikirjoitus
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan...
Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877
9.3.1877
Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä,...
Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877
23.3.1877
Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia...
Yleisen anomusvaliokunnan mietintö uusien yliopiston opettajien palkkaamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877
23.3.1877
Herra Snellman: Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisten aloitteitten, jotka koskevat uusien valtion virkojen perustamista, katsoisin omasta puolestani joka tapauksessa olevan vähemmän paikallaan. Valtionvarainhallintoa piiritetään riittävästi jo ennestään, ilman että säätyjen tarvitsisi käyttää...
