Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia perusteita; muun muassa varsinkin, että höyrymyllyjä jo verotetaan, kuten täällä on edellä annettu tiedoksi. Jos taas armollinen esitys hyväksytään viisi vuotta voimassa olevaksi, niin säädyillä on mielestäni riittävä varmuus siitä, että Hänen Majesteettinsa tuolloin tekemä esitys itse asiassa tarkoittaa myllyveron poistamista. Myllyvero ei suinkaan itsessään ole mitenkään vääränlainen vero. Sillä kulutusverot ovat yleensäkin mitä suurimmassa määrin soveliaita. Mutta kulutusvero pitäisi toki viime kädessä asettaa leivälle, ja joka tapauksessa sen vastineena pitäisi olla jauhoihin kohdistuva tuontitulli. Tunnettua on, että useimmissa Saksan valtioissa, ehkä kaikissa, on ollut käytössä myllyvero ja että se on vasta viime vuosina poistettu. Italiassa se on otettu käyttöön muutama vuosi sitten ja on edelleenkin voimassa, joten myllyvero ei ole mitään tavatonta. Tosiasiassa myllyvero on maassamme valtion kannalta merkitykseltään hyvin vähäpätöinen. 80 000 markan tulot merkitsevät varsin vähän – ja myös kuluttajille merkitys on vähäinen. Jos jokainen maassamme söisi verotetusta jauhosta leivottua leipää, niin vero olisi mahdollisesti arvoltaan jokaista täysikasvuista kohti 2 tai 3 päivän leivän hinta. Mutta asia ei ole niin. Kilpailu on niin suuri ja venäläisten jauhojen tuonti niin merkittävä, että vero jää merkityksettömäksi, jos se jaetaan maan kaikkien asukkaiden kesken. Raskainta siinä on, että kaikkia kotitarvemyllyjä, niin tuulimyllyjä kuin vesimyllyjäkin, estetään palvelemasta niitä kyliä, joissa ne sijaitsevat, mistä aiheutuu maanviljelijöille paljon haittaa, koska he joutuvat viemään viljansa myllyyn pitkien matkojen päähän, ja myöskin usein, erittäinkin tiettyinä vuodenaikoina, joutuvat viipymään siellä päiväkausia odottamassa vuoroaan saadakseen jauhaa. Lisäksi tiedetään, että sellaiset suuret myllyt eivät suinkaan ole mitään kouluja myllynkävijöitä varten. Mutta minä kuvittelen, että kun armollisen esityksen johdosta ehdotetaan lievempää veroa tuulimyllyille ja höyrymyllyille, niin tuo luku 5 prosenttia koskisi erityisesti tuulimyllyjä, jolloin niillä, jotka haluavat saada tuulimyllynsä veronalaisiksi, olisi toivoa selvitä tällä lievällä verolla, joka tavallisen myllytullin mukaan ei olisi edes puoltatoista naulaa viljatynnyriä kohden. Suurin vaikeus on, että myllyjen verollepano on niin monimutkaista ja kallista. Mutta koska hallituksen on mahdollista lievittää tätä menettelyä, niin olisi suuressa määrin maanviljelijöiden edun mukaista, mikäli sitä pelkistettäisiin esim. niin, että myllynomistaja yksinkertaisesti ilmoittaisi, kuinka paljon jauhettavaa hän laskee saavansa, ja kruununvouti vahvistaisi tiedon, minkä jälkeen tämä veisi tämän tiedon kuvernöörille, joka voisi saada oikeuden vahvistaa veron ilman muuta.