Hedberg, Fredrik Gabriel

Hedberg, Fredrik Gabriel

1811–1893. Evankelisen herätysliikkeen perustajia, uskonnollinen kirjailija. Filosofian kandidaatti 1832, pappisvihkimys 1834. Apulaispappi ja saarnaaja useissa seurakunnissa 1830- ja 1840-luvulla. Kaarinan kirkkoherra 1854–62, Kemiön kirkkoherra 1862–93.

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
25.8.1833
Hyvä Veli Kilttimies!   Sinun syntiesi ja minun syntieni takia saat murhaavaksi tehtäväksesi uudistaa velkasitoumukseni sille saatanan karhunpesälle, pankille. Hanki professori J. J. Tengströmiltä nimikirjoitus takaajan paikalle oheiseen asiakirjaan, todellakin kaikkein proosallisimpaan, jonka kukaan kopistiparka on tässä maailmassa joutunut kauniisti kirjoittamaan. Koska niin Sinä kuin Professorikin olette luultavasti nuorille miehille soveliaalla ja heitä kaunistavalla tavalla sangen kokemattomia etsimään tietänne noissa ihmisiä nielevissä labyrinteissa, ryhdyn minä, koskapa olen paremmin...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 13, 4.4.1846

Päivämäärä: 
4.4.1846
Kuopio Kevään varhainen lämpimyys ja jäiden päällä jo kauan vellonut runsas vesi ovat puhkoneet niihin niin paljon ns. tuuliavantoja, ettei niillä enää monilla seuduilla lainkaan kuljeta, vaan käytetään mieluummin auraamattomia maanteitä. Lämpötila on nyt jälleen muutamina päivinä ollut pakkasen puolella ja maa on öisin jäätynyt kovaksi. Täkäläinen raamattuseura kokoontuu keskiviikkona huhtikuun 15. päivänä klo 4 ip. lukion tiloissa. Hra lehtori Bergh pitää tilaisuudessa puheen.   Ulkomaanuutisia Krakovan ja Galitsian levottomuudet on rauhoitettu. Vain Turussa näköjään uskotaan toisin. Engl...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1848
1. Fredrik Gabriel Hedberg: ”Verklärans Vederläggning och Evangelii Försvar” [Vaikutusopin kumoaminen ja evankeliumin puolustus] 2. vihko H:ki 1848. (20 hopeakopeekkaa). 2. ”Flickan på Inderskär, Skildring. I.” [Inderskärin tyttö, kuvaus. I] H:ki & Turku 1848. (20 hopeakopeekkaa).   Nämä molemmat teokset ovat hra Lilljan kustantamon julkaisemia. Se ei kuitenkaan riitä jotta ne voisi liittää tässä yhteen. Kummankin tavoitteet ovat kuitenkin niin yhteneväiset, että vain harvoin tapaa teologisessa tutkielmassa ja kaunokirjallisessa teoksessa sellaista yhtäpitävyyttä. Hra Hedbergin teos, jo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1856
Om nådens ordning jemte kritik öfver hrr Ingmans och Hedbergs stridsskrifter, af Axel Fredr. Granfelt. H:fors 1855. [Armon järjestyksestä sekä kritiikkiä herrojen Ingman ja Hedberg kiistakirjoituksista. Kirj. Axel Fredr. Granfelt. Helsinki 1855.]   Mitä harvinaisempaa on, että omat tiedemiehemme kirjoittavat oman maan sivistyneistölle, sitä enemmän tunnustusta ansaitsee professori Granfeltin kirjallinen toiminta, joka monien vuosien ajan on omistettu pääasiassa uskonnollisesta vakaumuksesta valistamiseen isänmaassa. Vajavainen kyky arvostaa tätä ansiokasta pyrkimystä ei liioin ole aiheuttan...
Paikat: 

Anders Vilhelm Ingmanille

Päivämäärä: 
2.9.1856
Helsingissä 2.9.1856   Parahin Veljeni!    Toivon, että suot hyväntahtoisesti anteeksi sen, että olen näin kauan pitänyt hallussani käsikirjoitustasi. Koska minulla oli aivan liian paljon töitä kesäkuun loppuun asti, olin säästänyt sen läpilukemisen maaseutulomakseni, mutta unohdin valitettavasti käsikirjoituksen tänne kaupunkiin ja sain sen vasta myöhemmin käsiini. Nyt palattuani kiiruhdan lähettämään sen Sinulle seuraavien vähäisten huomautusten kera. Tuskin välität siitä, mitä mieltä minä itse asiakysymyksestä olen. Minun on kuitenkin mainittava, että mielestäni Sinä olet ja Sinun tavall...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1856
Jak. Juteinin kirjoja. 1 osa: Kandeleen kaksoiset eli laulu- ja runokokous; 2. Osa: Leikki lauluja ja pila puheita. Wiipurissa 1856.   Hän on vaeltanut pois rauhan majoille, tämä vanhus, joka puoli vuosisataa sitten lauloi ensimmäiset suomenkieliset laulunsa ja jonka rakkain puuha vielä elämänsä ehtoossa oli harjoittaa suomalaista runoa. Hän kokosi, järjesti, muutti ja kirjoitti uudelleen, kaikki julkaistavaksi kuolemansa jälkeen; ja nämä hänen kootut teoksensa ovat nyt edellä esitetyn otsikon alla nähneet päivänvalon. Ensimmäinen osa sisältää sisällöltään vakavahkoja runoja sekä runomitass...
Paikat: