Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

1807–1872. Kenraalikuvernöörin kanslian johtaja 1846. Todellinen valtioneuvos 1854. Senaatin talousosaston senaattori, kansliatoimituskunnan päällikkö 1854–69.

Karl Alexander Slöörille

Päivämäärä: 
30.3.1865
Hki 30.3.1865   Korkeasti oppinut Herra Johtaja.    Vaikka jo on päätetty, että suomenkielisen [Virallisen] lehden johtaminen annetaan Herra Johtajan tehtäväksi, asia on kuitenkin esiteltävä senaatissa. Senaattori Nordenheim ei ole halunnut esittelyä suorittaa, koska Pietarissa on virinnyt ajatus virallisen lehden uudelleenjärjestelystä, kun Berndtsonin kanssa tehty sopimus päättyy tämän vuoden lopussa. Mainittu uudistus saattaisi vaikuttaa suomenkieliseen lehteen tulevien virallisten ilmoitusten julkaisutapaan ym. Ja senaatti lykkäisi asian käsittelyn joka tapauksessa siihen saakka, että u...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Clas Herman Molanderille

Päivämäärä: 
30.3.1865
H:gissä 30.3.1865   Jalosukuinen Herra Valtioneuvos.    Kenraalikuvernöörin ja senaattori M. V. Nordenheimin luvalla olen, kuten Hra Valtioneuvos tietää, keskustellut siellä asuvan maisteri Slöörin kanssa siitä, että hän ryhtyisi Julkisten toimittajaksi. Ehdot ovat olleet: 1. Slöör kirjoittaa ensisijaisesti tehdäkseen lehdestä kansanomaisen päivälehden – mutta ei lainkaan politikoi; 2. hän ottaa vastaan ja suomentaa kaikki oikaisut ja tiedonannot, jotka hänelle osoitetaan ruotsinkielisessä virallisessa lehdessä tai muuten julkaistavaksi annetaan; 3. hän suomentaa julkiset kuulutukset tarvit...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Esitys hallitusmuodoksi, lausunto senaatin täysistunnossa 31.1.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
31.1.1866
Tästä pykälästä keskusteltaessa lausui senaattori Snellman, jonka kantaan senaattorit Rotkirch, Viktor Furuhjelm, Clas Nordenheim sekä Mauritz Wilhelm Nordenheim yhtyivät, seuraavaa: ”Alamaisimmin rohkenen kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota siihen, että 1. pykälän sanoja ’osa Venäjän keisarikuntaa’ ei ole 5. kesäkuuta 1808 annetussa manifestissa eikä 1. helmikuuta 1809 annetussa käskykirjeessä eikä 17. (5.) syyskuuta 1809 tehdyssä rauhansopimuksessa. Historia todistaa, että suuret ja mahtavat kansakunnat, mitä enemmän niiden kansallistietoisuus ja poliittiset ...
Paikat: 

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...
Paikat: 

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä: 
27.2.1867
Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...
Paikat: