Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Freja nro 27, 3.4.1840: Huomautuksia artikkeliin ”Edustuskysymys” Dagligt Allehandan nrossa 73

Päivämäärä: 
3.4.1840
Arvelimme edellisessä artikkelissamme (Freja nro 25), että Dagligt Allehandan kirjoittaja joutuu yleisiä vaaleja Ruotsiin esittäessään lähiaikoina puolustamaan myös yksikamarijärjestelmää ja näin monen edustuksen parantajan tavoin uhraamaan päämäärän keinon vuoksi. Nyt havaitsemmekin lehden päinvastoin kannattavan kaksikamarijärjestelmää. Tocquevillen tavoin lehti on sitä mieltä, että sen järjellinen tarve on edustuksellisessa yhteiskuntajärjestelmässä niin tunnustettu, että oppia kahdesta kamarista voi pitää valtiotieteen aksioomana. Kirjoittaja näkee ylemmän kamarin konservatiivien luonte...

Freja nro 29, 10.4.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Sven Ågrenin teoksesta Geografisk kontsruktionsbeskrifning

Päivämäärä: 
10.4.1840
Geografisk konstruktionsbeskrifning 1. nide, 1. vihko, 1. ja 2. arkki. Kirjoittanut Sven Ågren, Stockholm 1840.   Nämä kaksi arkkia ovat alkuna teokselle, jonka sisältö on yhtä laaja kuin tavoitekin. Teos ei pyri enempään eikä vähempään kuin tietyille periaatteille pohjautuvaan pedagogiikan uudistamiseen ja luomaan yleistä opetusta varten näille periaatteille pohjautuvan ensyklopedisen oppikirjan. Hra professori Ågren on jo aikaisemmin saanut sekä omassa maassaan että Saksassa myönteistä huomiota omaperäisestä ja psykologisesti hyvin perustellusta maantieteen opetusmetodistaan. Paitsi että ...

Freja nro 31, 21.4.1840: Satumaa

Päivämäärä: 
21.4.1840
Luonnon vanhuus kai aiheuttaa sen että elo maan päällä on niin akkamainen; siihen tyytyä emme saata vaan suuntaamme kohti Satumaata. [SL]   Ihanteellinen tyytymättömyys todelliseen maailmaan, tuo luonnollinen tunne, antoi Vitalikselle aiheen tähän ”koomiseen” haavekuvaan, kuten hän sitä kutsui. Itse asiassa se voidaan käsittää myös vakavasti ja sitä voidaan pitää ”traagisena”. Jokainen ihanteelliseen päämäärään pyrkivä jalo sielu on tietysti ajatellut unelmissaan Utopiaa, Eldoradoa. Näillä mielikuvilla on ollut maailmanhistoriallista merkitystä, sillä ne ovat vaikuttaneet uuden maailman löy...

Freja nro 33, 28.4.1840: Kansantaloutta, arvostelu

Päivämäärä: 
28.4.1840
1.Stockholms Fabriks- och Manufaktur-Societeters underdåniga påminnelser vid tullkomitéens betänkande och förslag till ny tulltaxa. 2. Införselsfrihet och skyddsförfattningar, betraktade ifrån erfarenhetens och historiens synpunkt af Fr. List, professor. Med företal och tillägg af öfversättaren.   Nämä molemmat julkaisut ansaitsevat suurta huomiota, paitsi runsaan sisältönsä ja vapaan tieteellisen tutkimuksensa ansiosta, myös kiistakirjoituksina. Ne käsittelevät periaatekysymystä, joka on tällä hetkellä säätyjen pohdittavana ja jonka ratkaisusta riippuu maan onni tai onnettomuus nyt ja tule...

Freja nro 36, 8.5.1840: Ajattelemattomuutta tietyissä ”käsittämättömissä ajatuksissa”

Päivämäärä: 
8.5.1840
Ei voi varmaankaan kieltää, että filosofinen kirjallisuus puuttuu tällä hetkellä Ruotsista lähes kokonaan, ja että teologinen, filologinen ym. tieteellisyys pysyy kiitettävästi tasoissa ensin mainitun kanssa. Sitä ilahduttavampaa on nähdä, että valtio-opissa tulee kerta toisensa jälkeen esiin syvällinen filosofointi alkaen perhettä käsittelevästä opista ja ulottuen porvarilliseen yhteiskuntaan ja valtioon. Jokainenhan tietää millaisia syvällisiä perhettä koskevia siveellisyyskäsityksiä tietty suuri kirjailija on yrittänyt saattaa voimaan. Svenska Bietin uusimmasta numerosta saa lisää tietoa...

Freja nro 44, 5.6.1840: Kirjallisuutta, arvostelu

Päivämäärä: 
5.6.1840
Promemoria uti representationsfrågan af W. F. D. [Dalman]   Sikäli kuin tiedämme, missään lehdessä ei ole esitelty tätä hyödyllistä teosta. Näin siitäkin huolimatta, että sitä etenkin historiallisen sisältönsä ja tiiviin muotonsa ansiosta voi suositella kaikille niille, jotka etsivät tietoja tärkeästä edustuskysymyksestä. Koska teos on luonteeltaan yhteenveto, se on ”eräänlainen kertauskurssi” niille, jotka jo tuntevat aihepiiriä, ja tähän tekijä on tähdännytkin. Se soveltuu kuitenkin johdatukseksi myös alaa vähemmän tunteville. Teos olisi ollut tältä kannalta vielä hyödyllisempi, jos tekij...

Freja nro 47, 16.6.1840: Sääty ja korporaatio

Päivämäärä: 
16.6.1840
Aika usein näkee sekoitettavan toisiinsa kaksi niin olennaisesti eri käsitettä kuin sääty ja korporaatio. Näin on meillä tapahtunut erityisesti edustusjärjestelmän uudistamista koskevissa keskusteluissa. Koska korporaatiolaitosta on totuttu jo kauan pitämään henkilökohtaisen vapauden tarpeettomana kahleena, on yhteiskunnan kaikki korporaatiot julistettu arvelematta vahingollisiksi. Onpa säätyerotkin laskettu asiaa sen enempää tutkimatta korporaatiolaitokseen ja luultu, että edelliset on yhtä helppo poistaa kuin jälkimmäinen. Pyrkimyksen uskotaan etenevän melkoisesti, jos edustusoikeus poist...

Freja nro 49, 23.6.1840: Aftonbladetin teorioita

Päivämäärä: 
23.6.1840
Koska olemme päättäneet kunnioittaa Aftonbladetia pienellä ”nuhtelulla”, lienee paikallaan etukäteen vakuuttaa, että emme lainkaan pidä niistä mielipiteistä, joita lehti vastustaa artikkeleissaan ”Kansanvalistuksesta”. Niiden yhteydessä lehti esitti eräitä omia teorioitaan – täysin omia ja omalaatuisia. Tällainen vakuutus olisi tuskin tarpeellinen ellei kyseessä olisi nimenomaan Aftonbladet . On valitettavaa, kuinka vähän tervettä järkeä ja oivallusta meillä käytetään monissa yleisimmissäkin ja yhteiskunnan elämään syvimmin vaikuttavissa asioissa. Tuntuu kuin eläisimme Egyptin pimeydessä ti...

Freja nro 51, 30.6.1840: ”Hapankaalia” ja ”kärsivällisyyttä” eli uusi ministeristö ja oppositio

Päivämäärä: 
30.6.1840
On tuskin liian varhaista ruveta pohtimaan, missä on juurensa Ruotsin oppositiolla, josta tällä hetkellä niin paljon kohistaan. Tällainen pohdinta olisi etenkin uudelle ministeristölle samaa kuin viedä käsi sydämelle ja kysyä, tunteeko se nykyisissä oloissa kutsumusta muuhun kuin virkoihin ja palkkoihin. Eikö maassa kenties ole tyytymättömyyttä? Herrat ministerit, luokaatte katseenne ylös ja katsokaatte, missä sitä on edustuslaitoksen puitteissa. Ritarihuoneen tyytymättömyyden te voitte parantaa samalla tavoin kuin omanne, virkaylennyksillä. Pappissäädyssä ei tyytymättömyyttä ole; sitä on v...

Freja nro 51, 30.6.1840: Vanhentumisesta valtio-oikeudessa, manttaaliveroa koskevan kysymyksen pohjalta

Päivämäärä: 
30.6.1840
Manttaaliveroa koskevassa kysymyksessä on eräässä säädyssä haettu kannatusta näkemykselle, joka muihin yhteiskunnallisiin oloihin sovellettuna palauttaisi yhteiskunnan alkutilaansa. Yhteiskunta jouduttaisiin a priori rakentamaan uudelleen tai sitten olisi turvauduttava siihen hyödyttömään seremoniaan, että jokaiset valtiopäivät vahvistaisivat aktillaan yhteiskuntajärjestyksen. Manttaaliveron lopettaminen on näet haluttu todistaa oikeutetuksi sillä, että vero säädettiin vääryydellä 100 tai oikeammin 200 vuotta sitten. Emme puutu tässä siihen, onko kyseinen vero oikeutettu tai epäoikeutettu. ...