Hänelle, runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
Sydäntäni miksi kärventää,
Auvon täyteiseltä lyönnit väliin jää?
Miksi unen lailla haihtuu ajatus,
Tuskaisesti unelmiinsa juuttunut?
Miksi tulevaista vuotan maltitonna,
Vaikka hetkeen tartun holtitonna?
Kulta, sallithan mun sydämeni
Viilenneenä sykähdellä taasen,
Järjen ääni alistumaan saa sen....
Hänelle, runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
Lausu ei hän sanaakaan,
Ei suostu vastaamaan,
Vaiti kuulee ylväästi
Rukoukseni.
Sydämensä kylmä on
Tuskilleni mun,
Kaikupohja tunteeton
sielun poljetun.
Mitä piittaa lemmestäin?
Pikkujuttu vain,
”Joka nuorukaiselta sen näin
vastalahjaks sain.”
Pilvenlonka pelkkä lien,
Joka varjostaa...
Hänelle, runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
Lämmin katse kerran suo,
Kumpuava sielustasi,
Sydämeni maljan juo,
Ylivuotavainen lasi
Tyhjenee sen katseen tähden.
Autuuteni syvä lähde
Epätoivoks muuttuu,
Koska kaipaan lähteen luo,
Katsees jälleen multa puuttuu!
Hänelle, runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
Kyyhky hento,
eikö lento
huima saa sua uupumaan?
Lehdon yllä
lentelyllä
eikö suuntaa olekaan?
Jos vain voisin,
enhän soisi
Sulle huolta laisinkaan.
Jos vain saisin,
johdattaisin
Sinut pesään rauhaisaan.
Jäisit tähän,
ihan vähän
koskettaisin sulkias.
Silmäis sineen
vajoaisin
– siitä oisin autuas...
Kysymykseen vastaa, kulta; runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
Kysyn Kulta Sinun vuokses:
Uskallanko tulla luokses?
Nauttia vain,
Nyt kun sut sain?
Eikö pahat puheetkaan
Sua voi säikyttää?
”Tule!” Vastata Sä tohdit
Lapsikulta, tuskin pohdit
Vaaraa tuota,
Että luotan
Sydämessäs versovan
Jotain kestävää.
Tulta lietsot rohkein käsin,
Joko polttaa sydäntäsi?...
Tervetuloa nyt toki, runo Johanna Lovisa Wennbergille
23.7.1845
”Tervetuloa!” Näin kuulin
Hänen toivottavan hymyhuulin.
Taivas! Olenko nyt pilkan alainen,
Vai onko kutsu viesti salainen?
Kuka toivois luokseen vierailijaa,
Jolla päällä maan ei ole sijaa?
Hymysuin voi häntä tervehtää,
Mutta se on silkkaa sanahelinää.
Silti sana mielessäni pysyy.
Toivoa se...
Josefina Kellgrenille 2.1.1846
2.1.1846
Elämää sulle auvoisaa
Nyt kaikki toivottaa.
Iloa olkoon päivät vaan
Seitsentoistiaan!
On kevään kukat kutreillas
Ja ruusut poskillas.
Tuo näky hurmaa jokaisen:
Oot seitsentoistias.
Katseesi loiste hehkumaan
Saa joka sydämen,
Kun muistaa haaveet neitosen
Seitsentoistiaan.
Edessäs polku...
Kerranpa alkaessa illansuun, runo Josefina Kellgrenin syntymäpäiväjuhlissa 2.1.1846
2.1.1846
Kerranpa alkaessa illansuun
Japanin keisari, auringon poika, veli kuun
Heräsi torkuiltaan ja ymmällensä meni.
Ylhäisyys kyseli: Missä on rouvaseni?
Minne hän tohveleissaan kipitteli,
Kun vielä aamutuimaan mua ripitteli?
Mä silloin, Tsinkinkankung, nöyrä alamainen,
Armonsa eessä maassa matavainen...
Kenraalikuvernööri Menšikoville, maalis-huhtikuussa 1846, konsepti
31.3.1846
*** Ruhtinas!
Teidän Ruhtinaallinen Ylhäisyytenne on suvainnut mitä armollisimmin saattaa sekä Suomen sensuurihallinnon että Kuopion Herra Kuvernöörin kautta tiedokseni korkean tyytymättömyytensä toimintaani sanomalehti Saiman julkaisijana.
*** kiitollisuutta armollisesta hyvyydestä, tunnustaen...
Luonnos puheeksi koulun päättäjäisissä
30.6.1846
[kesäkuussa 1846]
Koulukurssin loppuun suorittaneiden julistaminen lukiokelpoisiksi tarkastajan suostumuksella.
Aina ei ole samanlaista. Ihminen voi kuitenkin toivoa voittavansa kaikki vastukset lujan tahdon voimalla. Historia opettaa, että ihmiskunnan suurimmat hahmot ovat edenneet sitä tietä. Se...
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
