Kysyn Kulta Sinun vuokses:

Uskallanko tulla luokses?

Nauttia vain,

Nyt kun sut sain?

Eikö pahat puheetkaan

Sua voi säikyttää?

”Tule!” Vastata Sä tohdit

Lapsikulta, tuskin pohdit

Vaaraa tuota,

Että luotan

Sydämessäs versovan

Jotain kestävää.

Tulta lietsot rohkein käsin,

Joko polttaa sydäntäsi?

Käsitätkö,

Ymmärrätkö

Että uskon hanakasti

Katsees hymyilyyn?

”Tule!” – Kutsut ihanainen.

Oisin toki taipuvainen,

Mutta tunnen:

Varo kun en,

Kohtaloni ankarasti

Riistää toivoon syyn.