Tukholma

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Christian Molbech

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä:

25.10.1842

Tukholmassa 25.10.1842 Veli! Ennen kuin ryhdyt toimiin matkavaatteiden järjestämiseksi, toivoisin, että haluaisit kokeilla pitkää takkiani, jonka teetin itselleni 1823 kosiomatkalleni pohjoiseen Burträskiin jouluksi. Päällyssaappaani ovat nuorempaa vuosiluokkaa ja oikeastaan perintöä velivainajaltani, joka oli minua isompi mies, niin että kokoa niissä on kylliksi, sen tiedän; mutta haluaisin takista ensin nähdä, voitko käyttää sitä; molemmat vaatekappaleet ovat kernaasti käytettävissäsi. – Usein niitä ei ole käytetty yhtään kertaa vuodessa, ja jos ensi talvena tarvitsisin jonkin kerran...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Zacharias Haeggström

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä:

26.11.1842

Tukholmassa 26.11.1842 Parahin Veli! Mitä pahaa me olimme tehneet ansaitaksemme sen, ettet suonut meidän olla todistamassa viimeisiä hetkiäsi täällä Tukholmassa? Yllätyin sangen suuresti saadessani lämpimästi tervetulleesta kirjeestäsi tiedon, että olit ollut täällä Söderissä koko päivän meidän esittäessämme loputtomiin arvauksia siitä, miten pitkälle olit päässyt eteenpäin silloisessa lumimyrskyssä ja paksussa sumussa. – Olihan Sinun toki pidettävä silmällä lippua; mutta muutaman hetken ajaksi olisit varmaan silti voinut päästä irrottautumaan. – Asiat ovat nyt kuitenkin hyvin niin kui...

Henkilöt:

Marheineke, Philipp Konrad

Afzelius, Fredrik Georg

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Hierta, Lars Johan

Hellstén, Anders Gustaf

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Charlotta Haeggströmiltä

Päivämäärä:

28.11.1842

Tukholmassa 28.11.1842 Hyvä Snellmanin Setä! Oli hyvin hauskaa saada tieto siitä, kuinka Setä oli päässyt Sandhamniin. Kun maanantaiaamuna heräsimme, Anna kertoi, että Setä oli lähtenyt, mutta että jollei tuuli puhaltanut luoteesta, Setä palaisi takaisin, odotimme kahvi kuumana kello yhdeksään, mutta kun Snellmanin Setää ei tullut, meidän oli juotava kahvimme omassa joukossamme. Se ei maistunut hyvältä, me ajattelimme vain surren ja kaivaten hyvää Setäämme, joka nyt oli jättänyt meidät ja varmasti levottomuutta ja kaipausta hellässä hyvässä sydämessään tuntien myös ajatteli meitä, isoj...

Henkilöt:

Haeggström, Eva Euphrosina Charlotta

Paikat:

Asiat:

Haeggström, Olof Hugo Zacharias

Kirjeenvaihto:

Charlotta Haeggström

Hugo Haeggströmiltä

Päivämäärä:

28.11.1842

Tukholmassa 28.11.1842 Hyvä Snellmanin Setä! Nyt tiedän, ettei Setä huku Suomessa, vaan Suomi on maa niin kuin Ruotsi ja että Setä on kotoisin siitä maasta niin kuin minä olen kotoisin Ruotsista. Siellä monet Sedän ystävät nyt ilahtuvat, kun he saavat nähdä Sedän onnekkaasti ja turvallisesti palanneen pitkiltä matkoiltaan ulkomailta. Isä on myös sanonut, ettei Setä huku merellä suuriin aaltoihin, sillä laiva purjehtii aaltojen yli ja kuljettaa Sedän turvallisesti ja onnekkaasti Sedän kotiin, ja Arvid-setä sanoi lauantaina, että Snellmanin Setä jo silloin – saattoi olla kotona. Ehkä nyt...

Henkilöt:

Haeggström Ivar Reinhold Abraham

Haeggström, Arvid Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Haeggström, Nanna Fredrika Desideria

Kirjeenvaihto:

Hugo Haeggström

Nanna Haeggströmiltä

Päivämäärä:

28.11.1842

Tukholmassa 28.11.1842 Hyvä Snellmanin Setä! Tulimme hyvin iloisiksi saadessamme kirjeen Sedältä, mutta toisaalta Sedän mentyä oli hyvin tyhjää kahvipöydässä maanantaina ja siitä saakka koko ajan. Onhan Setä aivan oikeassa arvellessaan, että olen ollut iloinen siitä, että lämmin lampaannahkaturkki sai kietoutua suojaamaan ja lämmittämään hyvää Snellmanin Setäämme, mutta kun ajattelen, miten kolkkoa ja kylmää on ja miten hankalaa tähän aikaan varmasti on oleilla merellä, olen hyvin murheissani, hyvä kiltti Setä. Eipä nyt kukaan lähetä kaupasta meille piparkakkuja eikä konvehteja eikä ku...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Haeggström, Maria Sophia Margareta (Fia, Phia)

Kirjeenvaihto:

Nanna Haeggström

Sophie Haeggströmiltä

Päivämäärä:

28.11.1842

Tukholmassa 28.11.1842 Hyvä Snellmanin Setä! Voi miten me kaikki kaipaammekaan Setää ja miten me monta kertaa päivässä puhumme sedästä sekä katselemme, näyttääkö lippu suotuisaa tuulta. Kun isä tuli lauantaina alas syömään päivällistä ja olimme juuri lopettaneet eturuuan, isä kysyi hymyillen äidiltä: ”Aiotko mennä ruokalevolle, eukkoseni?” Kuullessaan kysymyksen äiti hätkähti, vastasi kieltävästi ja katsoi isää tutkivasti kuten me kaikki ja kysyi vuorostaan, miksi sinä katselet minua noin iloisena, onko sinulla minulle jotakin hauskaa, ei kai sinulla vain ole kirjettä Snellmanin Sedält...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Sophie Haeggström

Eva Haeggströmiltä

Päivämäärä:

29.11.1842

Tukholmassa 29.11.1842 Parahin Maisteri Snellman! Miten minun on oikein aloitettava kirje Snellman-ystävälle, ajattelen juuri nyt. Sydämeni on niin täynnä – haluaisin sanoa niin paljon – mutta sanat eivät asetu siten kuin tunnen haluavani niiden asettuvan. Mitäpä nyt auttaa sen pohtiminen – kirjoittaa haluan, hyvä Zachrikseni on myös velvoittanut minut tekemään sen, ja Maisteri Snellmanhan myös halusi hyväntahtoisesti ottaa vastaan joitakin rivejä minulta. Vaikka niissä olisi paljonkin kirjoitusvirheitä tai kaikki ei olisi ihan kohdallaan, tiedän kuitenkin ja olen varmasti vakuuttunut ...

Henkilöt:

Haeggström, Arvid Wilhelm

Geerds, Maria Sophia

Ignell, Nils

Haeggström, Fredrika

Haeggström, Olof Hugo Zacharias

Haeggström, Nanna Fredrika Desideria

Haeggström, Eva Euphrosina Charlotta

Haeggström, Maria Sophia Margareta (Fia, Phia)

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Eva Haeggström

VALTIO-OPPI Tukholma 1842

Päivämäärä:

10.11.1842

SISÄLLYS JOHDANTO 1. Valtion organisaatio sisältää sopimuksen; valtion säilyminen ei ole kuitenkaan sen varassa 2. Valtion olemus 3. Mistä isänmaallisuus ja kansallishenki muodostuvat 4. Kansallishengen määrää yhtäältä yleisinhimillinen sivistys, toisaalta sen muodostaa erityisellä tavalla yksilöiden pyrkimys siveelliseen vapauteen Lisäys 5. Mitä ovat huonot kansalliset tavat ja miten kansakunnan pyrkimys yleisinhimilliseen sivistykseen on kansakunnan päämäärä sisältäen kuitenkin samalla sen hajoamisen 6. Uskonnollinen tietämys vapauttaa ihmisen siitä rajoituksesta, jonka kansallishenki h...

Paikat: