Nikolainkaupunki 15.2.1864

Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori! 

Joudun jälleen vaivaamaan Herra Senaattoria valitusvirsilläni.

Lääninhallitukseen on saapunut tämän tästä kertomuksia, joiden mukaan eräiden Pietarsaaren kihlakunnan seutujen väestö kärsii leipäviljan puutetta. Saadakseni selvyyden näiden valitushuutojen aiheellisuudesta tein matkan kihlakunnan syrjäisimpiin osiin ja varmistuin siitä, ettei kihlakunnan useimmissa seurakunnissa tunneta kotitarveviljan puutetta. Kävin kuitenkin myös seuduilla, joilla kolmena peräkkäisenä vuonna koettu kato on syössyt paikallisen väestön äärimmäiseen köyhyyteen. Nämä seudut, Suomen pysyvät vaivaishoidon tarvitsijat, ovat koko Lestijärven kappeliseurakunta, noin 1/3 Toholammista sekä Kaustisen seurakuntaan kuuluva Köyhäjoen kyläkunta. Näiden seutujen huono-onniset asukkaat ovat jo jonkin aikaa eläneet leivän puutteessa pelkästään maidolla. Koska he ovat korviaan myöten veloissa sekä kruunulle että yksityisille lainanantajille, kauppiaat kieltäytyvät antamasta heille viljaa luotolla. Säästetyistä avustusvaroista on Köyhäjoen asukkaille jo jaettu 100 tynnyriä ruista, mutta tämä on jo syöty ja puute on jälleen käsillä. En suosittele jo anottujen lisälainojen myöntämistä kruunun varastoista näille hätää kärsiville ihmisparoille, sillä vuosi vuodelta kasvavat velat vain vaikeuttavat heidän asemaansa; ehdotan sen sijaan nöyrimmästi lisämäärärahojen myöntämistä viljelmiä lähinnä ympäröivien hallaa levittävien soiden ojitukseen, jonka toteuttamisella tulevat hallat ehkä voidaan välttää ja asukkaille voidaan antaa mahdollisuus elättää itsensä maitaan viljelemällä.

Järjestyksen pitämiseksi yllä Kauhavan nimismiespiirin raa'an ja hurjaluonteisen väestön keskuudessa olisi sikäläisen kruununpalveluskunnan lisääminen äärimmäisen tarpeellista. Tarvittaisiin ainakin 150 ruplan määräraha ylimääräisten kruununpalvelijoiden palkkaamiseen, ja tästä syystä anon nöyrimmästi, ettei Herra Senaattori kieltäydy myöntämästä pyydettyä summaa, kun asia tulee esille keisarillisessa senaatissa.

Ainoana ilonaiheena voin mainita sen, että viinanpolton ystävät ovat monissa pitäjissä järjestetyissä pitäjänkokouksissa kärsineet äänestyksissä tappion polttoon kielteisesti suhtautuville, joita on koko läänissä ylivoimainen enemmistö. Kun olen nyt hankkinut tietoja tästä asiasta, näkisin mieluimmin, ettei viinanpolttokieltoa kumota.

Täydellisintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla

Suuresti kunnioitetun Herra Senaattorin

nöyrin palvelija

C. G. Wrede