Dokumentit

Muistiinpanoja logiikan esitystä varten syksyllä 1837

31.12.1837
Ensimmäinen vihko   [Johdanto § 2] 1). Ei ainoastaan siten, että toinen on subjektina ja toinen objektina, vaan kummankin pitää olla näiden molempien puolien ykseys – subjekti – objekti.   [§:n 4 ja 5 välissä] 1). 17 §:n huomautuksessa mainitaan, että logiikka on sama kehitys kuin mainittu...

KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840

1.1.1840
  ENSIMMÄINEN LUKU ”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”   ”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten...

Muistiinpanoja matkoilta 1840

31.12.1840
Haluan esittää mahdollisimman lyhyesti kertomuksen oleskelustani Ruotsissa, jonne, nimittäin Tukholmaan, saavuin Turusta kaksi päivää matkustettuani pakkasessa, lumituiskussa ja navakassa tuulessa (ensiksi mainittu oli niin ankara, että makasin kaksi yötä turkki yllä ja saappaat jalassa) 2. ...

Muistiinpanoja matkoilta 1841

1.1.1841
20. toukokuuta – klo 5 1/2 aamup. Schaffhauseniin, vielä kiihtyneenä ja valpastuneena Alppien näkemisestä ensi kerran. Uni otti kuitenkin pian oikeutensa, ja niin meni osa aamupäivästä. Kaupunki vanhanaikainen sen mukaisine muureineen ja torneineen. Kaikissa taloissa katetut parvekkeet = Erker....

NELJÄ AVIOLIITTOA. TAULUJA TERBURGIN TAPAAN

1.1.1842
I. KAHDENLAISTA RAKKAUTTA   Tukholma 1842     Niin sanotusti sivistynyt ihminen suhtautuu iloon usein kuin hienosti siemailevat naisenhuulet samppanjaan – hän nauttii muutaman pisaran tietämättä onko oikein sopivaa juoda lisää, ja kun nämä pisarat ovat hivenen rohkaisseet ja hän unohtaa...

Selvitys M. A. Castrénin rintakuvaa varten kerättyjen varojen käytöstä

15.12.1855
Saadakseen aikaan muistomerkin, joka osoittaisi jälkimaailmalle sen kunnioituksen ja kaipauksen, jota suomalaiset aikalaiset tunsivat M. A. Castrénin muistoa kohtaan, ovat vainajan maanmiehet koonneet rahasumman. Enemmistö on hyväksynyt ehdotuksen, että Castrénin kasvonpiirteet ikuistettaisiin...

Matematiikan professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 29.11.1856

29.11.1856
Mitä lisensiaatti Lindelöfiin tulee, hänen esittämänsä opinnäyte on ensinnäkin arvioitu kiitettäväksi, ja lisäksi hän on osoittanut tieteellisen harrastuksensa ja ymmärryksensä erillisillä Pietarin tiedeakatemian bulletiinissa julkaistuilla kirjoituksillaan, joiden arvon todisteena voidaan pitää jo...

Oikeustieteen ja kansantalouden professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

7.2.1857
Kun en ole havainnut aihetta luopua aiemmin esittämästäni yliopiston ohjesäännön 211. §:n sisältämän säännöksen tulkinnasta, että siis vain suoritettu lisensiaatin tutkinto ja väitöskirjana hyväksytty opinnäyte oikeuttavat ottamaan professorin viran hakijan huomioon ehdollepanossa, mutta eivät...

Saksan kielen lehtoraatti, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

7.2.1857
Tunnettua ja tunnustettua on, että opiskeleva nuoriso käyttää tuskin lainkaan hyväkseen yliopiston lehtoreita kielenopettajina, ja jokainen tilannetta tunteva tietää, että etenkin saksan kielen opettaja on ollut ja edelleenkin on täysin tarpeeton. Niinpä ainoa tapa, jolla tämän kielen lehtori voi...

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on...

Aikaväli

Dokumenttityypit