Dokumentit | J. V. Snellmanin kootut teokset

Freja nro 101, 20.12.1839: Kirjallisuutta, arvostelu teoksesta Gustaf Lindorm

20.12.1839

”Gustaf Lindorm”. Ruotsalainen alkuperäisteos, ”Waldemar Kleinin” ja ”Representantenin” tekijän kirjoittama. Kolme osaa. Tukholma, l839. (Kabinetts-bibliotheket.) Eos-lehden numerossa 67 julkaistun arvostelun ja numerossa 76 julkaistun vastineen johdosta. Emme väitä etteikö Eos olisi tehnyt...

Carl Robert Ehrströmiltä, kopio kirjeluonnoksesta

30.12.1839

Janne! Hailuoto 30.12.1839 Olen kuullut että seisot Rubiconin äärellä. Tiedän, että epäröit, muutenhan et olisi isänmaan poika, mutta tiedän myös että tulet menemään yli. – Sinulle ei tässä kaikessa ole mitään uutta, olet ollut samassa tilanteessa monta kertaa aikaisemminkin. Tämä nykyinen eroaa...

Freja nro 1, 3.1.1840: Sanomalehden toimitusten moraalisesta vastuusta

3.1.1840

Aftonbladet on eri artikkeleissa puhunut suuria sanoja siitä, miten välttämätöntä Frejan on nimetä moraalisesti vastuullinen toimittaja – ja kuinkas muuten! Dagligt Allehanda kumartaa nöyrästi mahtavan suosijansa syville viisauksille: ”Juuri niin”. Aftonbladetin purkauksista päätellen näiden...

Freja nro 4, 14.1.1840: Ihmisoikeus ja luonnon laki

14.1.1840

Toisinaan hämmästyy nähdessään miten meillä esitetään väittämiä ja oppeja, jotka osoittavat paitsi käsitteiden sekaannusta, myös suurta tietämättömyyttä historiasta ja sen opetuksista. Poliittiset kirjoittajamme vaativat ”ihmisoikeutta” ja luulevat, että ovat saattamassa sitä voimaan. Samalla he...

Freja nro 7, 24.1.1840: ”Punaisten nauharuusukkeiden” solmu nro –17

24.1.1840

Miten herttaisen herkkä onkaan naisen mieli, niinkin ”syvämietteisen” daamin kuin Sara Widebäckin. Rohkenimme artikkelissamme Ihmisoikeus ja luonnon laki mainita kaunokaisen nimen, ja heti kuiskasi itserakkaus hänen korvaansa, että artikkeli koskettelee vain ”tiettyjä keskusteluja teoksessa 'Käy...

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

15.1.1840

Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle...

Freja nro 20, 10.3.1840: Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta

10.3.1840

Yleisen kielenkäytön mukaan on viimeisen puolen vuosisadan poliittisissa uudistuksissa erotettu toisistaan teorioihin nojaava uudistus ja maan historiaan perustuva uudistus. Politiikassakin on näin syntynyt historiallinen koulukunta. Äärimmillään se on tuominnut jokaisen uuden...

Freja nro 21, 13.3.1840: Edustuksen ja edustuksellisen yhteiskuntajärjestyksen merkityksestä

13.3.1840

Pyrimme edellisessä artikkelissa osoittamaan mikä on järjellistä yhteiskunnallisissa uudistuksissa yleensä. Siinä yhteydessä esitimme myös miten välttämätöntä on, että hallitusmuoto vastaa tietyn kansan kansallisen tietoisuuden erityistä kehitysastetta tiettynä ajankohtana. Jokainen hallitus, johon...

Freja nro 22, 17.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (Ruotsia koskevan uudistusehdotuksen kritiikkiä)

17.3.1840

Kun esitämme seuraavassa lyhyen kritiikin Ruotsin edustusjärjestelmän uudistuksesta tehdyistä, painettuna julkaistuista ehdotuksista, tavoitteenamme ei ole tekstien ansioiden tai virheiden esittely sellaisenaan, vaan kuten jo aikaisemmin olemme maininneet, vain itse ehdotusten arviointi. Näin...

Carl Robert Ehrströmiltä, luonnos