Helsinki 14.11.1863
Jalosukuinen Herra Kreivi!
Minulla on jälleen suuri ilo kiittää kunnioittavimmin Jalosukuisen Herra Kreivin kirjeestä lokakuun 24. päivältä.
Havaitsen siitä, ettei Jalosukuinen Herra Kreivi suhtaudu torjuvasti ehdotukseen, että senaatille annettaisiin lupa pyrkiä saamaan aikaan sellaisia sovitteluja säätyjen päätöksiin, joita voidaan pitää välttämättöminä näiden saattamiseksi lain muotoon.
Toimeen ei voida kuitenkaan ryhtyä ilman säätyjen suostumusta. Se pitäisi tästä syystä ottaa ensin puheeksi senaatin istunnossa, ja olen ottanut vapauden huolehtia siitä, että näin käy.
Herra Kreivin hyväntahtoisesti lähettämä lainaus eräästä Venäjältä tulleesta kirjeestä antaisi hyödyllisen opetuksen täällä niille, joita asia koskee. Voiko sen julkaista?
Valtiopäiviltä ei ole erityistä kerrottavaa. Nyt pohdiskellaan kysymystä istuntokauden pidentämisestä. Kaksi säätyä on kahta vastassa: aatelisto ja papisto nimittäin haluavat pysyä koolla huhtikuun 14. päivään, mutta porvarit ja talonpojat toukokuun 1. päivään saakka. Tietysti heidän pitäisi saada käyttää aikaa niin paljon kuin haluavat. Se painostaa heitä hyvään suuntaan; he voivat nimittäin odottaa saavansa sitä voimallisempia moitteita mitä kauemmin heidän valitsijansa joutuvat maksamaan, elleivät he pidä huolta siitä, että valtiopäivät tuottavat hyviä tuloksia.
Valtiovarainvaliokunnan pyyntö saada nähtäväkseen valtion tilikirjat vuodesta 1811 saakka on alistettu Hänen Majesteettinsa ratkaistavaksi.
Hallitusmuodon 50. § sisältää käsitykseni mukaan selvästi määräyksen, että varainkäytöstä valtiopäivien välisenä aikana on annettava selvitys, joka osoittaa, että ”rahat on käytetty valtakunnan hyödyksi ja parhaaksi”. Selvityksen antaminen ainoastaan viime vuosilta tai vallitsevasta tilanteesta olisi pilantekoa.
Valtaistuinpuheessa sanotaan myös, että annettava selvitys osoittaa tulojen ”aina” riittäneen menojen suorittamiseen.
Kieltäytyminen antaisi aihetta metelöintiin seuraaviin valtiopäiviin saakka, eikä niillä suinkaan unohdettaisi uudistaa vaatimusta, ja luo mielikuvaa, että taloutta on todellakin hoidettu kehnosti. Jos valiokunta saa nyt esittää mieleisensä huomautukset, niiden merkityksettömyyden takia ollaan sen jälkeen hiljaa.
Otan vapauden kirjoittaa seuraavassa postissa herra paroni Stjernvall-Walleenille ensi vuoden budjettiesitykseen aikomastani määrärahan siirrosta. Näyttää nimittäin sopimattomalta, että Hänen Majesteetilleen osoitetaan varoja vaivais- ja työhuonerahastosta. Ehdotan, että tämä määräraha maksetaan valtion yleisistä varoista; sen sijaan houruinhoitoon ja muihin hyväntekeväisyystarkoituksiin ohjattavat summaltaan suunnilleen samankokoiset määrärahat merkittäisiin vaivais- ja työhuonemenoiksi. Pyydän nöyrimmin, että Herra Kreivi suvaitsisi kannattaa tätä ehdotusta.
Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla
Jalosukuisen Herra Kreivin
nöyristä nöyrin palvelija
Joh. Vilh. Snellman
