Puheenjohtaja

Kilpailukirjoitus Sub lege libertas, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 11.6.1873

Päivämäärä:

11.6.1873

Sub lege libertas [Lain vallitessa vapaus] näyttäisi olevan sangen ansiokas kirjoitus. Haluan kuitenkin tehdä herroille komitean jäsenille huomautuksia Johdannosta sekä Loppusanoista. Ensiksi mainittu, johdanto, sisältää sen yksinkertaisen selvityksen valtion käsitteestä, joka meidän maamme juristien keskuuteen on levinnyt Palmenin käsikirjan välityksellä. Valtio on sen mukaan ”toisaalta” rankaiseva laitos, ”toisaalta” kasvattava laitos. Eli kaiken kaikkiaan valtio on olemassa yksilöä varten ja jokainen nilkki voi sanoa, että ihmiskunta on joutunut liemeen maailmanhistorian kanssa minun yks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1874

Päivämäärä:

16.3.1874

[suomeksi] Luonnon järjestyksessä vuoden kuluvan muutokset seuraavat vuoden menneen, yhdentapaiset, lakkaamattomana virtana, vierittäin samassa väylässä samoja vesiä. – Toisin tietysti jatkauvat vuosien vaiheet ihmiskunnan elämässä. Sukupolvet kyllä, niin kuin luonnon kantamat ainakin, vaihtelevat, syntyvät, hetken työskentelevät, vuorotellen ilon taikka surun alaisna, kituvat ja kuolevat. Mutta joka polvi jättää seuraavalle perinnöksi työnsä hedelmät. Näistäkin vielä, mikä ruumiillista on, vaikka väliin vuosisatojakin kestää, kummituksena uusien sukujen häärimisten keskellä, kuitenkin kerr...

Henkilöt:

Asiat:

”Keksimysten kirjan” julkaisemisen johdosta, puheenvuoro Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 3.5.1876

Päivämäärä:

3.5.1876

[suomeksi] Sanomista näin, että Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa t. p. keskustellaan ”Keksimysten Kirjan” ulosantamisesta. Uskallan kysyä: ovatko semmoiset toimet Seuran puolesta maamme kirjallisuudelle hyödylliset? 1. Luulisin S. K. Seuran tarkoituksena olevan ainoastaan näitten kirjain kustantaminen, johonka yksityiset kustantajat eivät voi ryhtyä, olkoonpa sentähden, että tähän kysytään etevämpää tietoa ja neroa, taikkapa suurempia varoja, siitä syystä varsinkin, että näitä kirjoja saadan hitaasti myydyksi, ja sillä aikaa juoksevat korkorahat tekevät kustannuksen kahta suuremmaksi. 2....

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Otto Furuhjelmille

Päivämäärä:

12.1.1880

Helsingissä 12.1.1880 Jalosukuinen Herra Kenraali ja Ritari. Minulla on ollut kunnia saada kirjeenne tämän kuun 3. päivältä. Olen vilpittömästi kiitollinen siinä minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta sekä aiemmin osakseni saamastani ystävällisestä hyväntahtoisuudesta. Nyt kyseessä olevan kaltaisen isänmaallisen lahjan antamiselle on esitettävissä monia kohteita. Minä kuitenkin pidän yhtä niistä tärkeimpänä. Suurin Suomea tulevaisuudessa uhkaava vaara on maan venäläistäminen. Niin kauan kuin täällä vallitsee sivistys, josta kansa – suomenkielinen, 7/9 – jää täysin osattomaksi, voimat...

Henkilöt:

Furuhjelm, Johan Otto Wladimir

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Frans Wilhelm Rothstenille

Päivämäärä:

15.3.1881

[suomeksi] Te olette jo toistakymmentä vuotta erinomaisella ahkeruudella lisänneet Suomalaisen kirjallisuuden varoja lukuisilla hengenne tuotteilla. Teille on Jumala säätänyt runon lahjan; runollisella tavalla olette te myös esittäneet kansamme historialliset vaiheet. Te olette sanomalehdissä jakailleet nuorisolle ja vanhoille opettavaista, sivistävää, huvittavaa lukemista; lisäksi omille ([ruotsiksi:] Maisteri Rothstén, voiko tämän sanan jättää pois, kun sitä on toistettu liikaa? Siinä tapauksessa vain ”antimillenne”.) antimille olette Te suloisen oman mielen puvussa Suomalaiselle ylei...

Henkilöt:

Rothsten, Frans Wilhelm

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Kirjeenvaihto:

Frans Wilhelm Rothsten

Eriävä mielipide K. Ignatiuksen teoksen julkaisemisesta, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

15.3.1881

Pyydän saada esittää eriävän mielipiteeni arviosta, jonka valiokunta on esittänyt toht. Ignatiuksen teoksesta, pyrkimättä eriävällä mielipiteelläni mitenkään vaikuttamaan enemmistön päätöksen muuttamiseksi. Jos teos olisi ilmestynyt ruotsin kielellä ja sen jälkeen suomeksi käännettynä, sitä ei tietenkään voitaisi lukea suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen kuuluvaksi. Niin ei kuitenkaan ole tiettävästi tapahtunut. Toht. I. on julkaissut teoksen suomeksi, ja se kuuluu siis kiistatta suomenkieliseen alkuperäiskirjallisuuteen. Muutenhan alkuperäinen teos ei kuuluisi mihinkään kirjallisuute...

Henkilöt:

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Kirjallisuuspalkinnon myöntäminen J. Krohnille, luonnos Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arvostelijakunnan lausunnoksi 16.3.1881

Päivämäärä:

16.3.1881

[suomeksi] Arvosteliakunta ei ole määräajalla Marraskuun 2:sta päivästä vuonna 1878 aina 1880 vuoden loppuun kirjapainosta ulostulleiten teosten seasta löytänyt muuta alkuperäisiä suomalaisia varsinaiseen kansalliskirjallisuuten luettavia kirjoja kuin Krohnin tekemiä: ”Kertomuksia Suom[en] hist[oria]sta, 5 Osa ja ”Elämän havannoita”; kirjoittanut P. Päivärinta. Teos sisältää kahessa vihossa neljä erinäistä tarinaa, ”Kuvauksia kansan elämästä”, tietysti suomalaisen kansan, takaa nimilehti. Waikka tämä teos ei ole ansiota vailla, sitä ei kuitenkaan voi lukea niitten kirjain lukuun, jotka ”ka...

Henkilöt:

Päivärinta, Pietari

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus