Kameraali- ja valtio-oikeuden sekä rikosoikeuden professuurin ehdollepano, lausunto yliopiston konsistorissa 26.9.1860
26.9.1860
Dosentti Rosenborg on dosentuuria varten julkaisemallaan opinnäytteellä osoittanut olevansa selkeästi ajatteleva ja lahjakas kirjoittaja. Mainittua tarkoitusta varten julkaistu tutkielma ei kuitenkaan ole luonteeltaan tiukemmat vaatimukset täyttävä tieteellinen tutkimus, vaan erinomainen...
Normaalikoulun perustaminen, lausuntoyliopiston konsistorissa 30.1.1861
30.1.1861
Huhtikuun 7. päivänä 1856 annetulla Armollisella Asetuksella ”Tulevien lukion- ja alkeiskoulunopettajien koulutuksesta Aleksanterin Yliopistossa” säädetään: että kasvatus- ja opetusopin professorin on järjestettävä kasvatusopin opiskelijoiden perehdyttämiseksi opettajan ammattiin käytännössä...
Promootioperinteen lakkauttaminen,lausunto yliopiston konsistorissa 6.2.1861
6.2.1861
Yhtyen pääasiassa professori Estlanderin kantaan pidän professori Hjeltin tavoin maassamme vallitsevan kansallisten juhlien vähäisyyden tai ehkä pikemminkin niiden täydellisen puutteen takia toivottavana promootioiden säilyttämistä, koska kokemus on osoittanut niiden saavan osakseen yhä enemmän...
Aleksanteri-stipendin myöntäminen, lausunto yliopiston konsistorissa 1.5.1861
1.5.1861
[Kanslianeuvos Snellman] yhtyi prof. Laguksen kantaan lisäten, ”ettei hänen mielestään mitenkään voida pitää tuen monopolisointina, jos se jaetaan yhdelle kirjallisesti ansioituneelle miehelle ennen niitä, jotka ovat vain suorittaneet määrätyt tutkinnot, vaikka kunniakkaastikin. Tri Wasastjerna on...
Anjalan liiton ajatus itsenäisestä Suomesta, lausunto Suomen Tiedeseuran kokouksessa 12.12.1870
12.12.1870
Koska seuran huomiota ei tässä kokouksissa enempää tarvita arvokkaampiin tiedonantoihin, haluan lisätä pöytäkirjoihin muutaman sanan pienestä joukosta asiakirjoja, jotka koskevat Suomen oloja ja jotka ovat hallussani. Vaikka niillä ei ole erityisempää merkitystä, olisi niiden ehkä sopivaa saada...
Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot.
Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta...
Suomen säätyjen pankkivaltuuston ehdotus Suomen Pankin uudeksi ohjesäännöksi, lausunnot valtiopäivillä 19.2.1872
19.2.1872
Herra Snellman: Otan itselleni vapauden vaivata kunnianarvoisaa säätyä puheenvuorolla, erityisesti saadakseni tehdä ehdotuksen, joka mahdollisesti voisi pelastaa pankkivaltuuston ohjesääntöesityksen kaatumasta, niin kuin pelkään muussa tapauksessa käyvän. Tämä ehdotus koskee, kuten hyvin arvata...
Anomusten lähettäminen valiokuntaan, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872
19.2.1872
Herra Snellman: Omasta puolestani en voi ymmärtää, miksi olisi välttämätöntä lähettää anomus ensin valiokuntaan. Sen sijaan ei mielestäni ole mitään estettä sille, että jokin sääty ottaa anomuksen omakseen ennen sen lähettämistä valiokuntaan. Mikään ei estä säädyn jäseniä yksi toisensa jälkeen...
Anomuskirjelmä Helsingin normaalikoulun suomenkielisen osaston laajentamisesta, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872
19.2.1872
Tämän johdosta lausui herra Snellman seuraavaa: Pyydän saada lisätä muutaman sanan anomuksen perusteluista:
Kysymys ei ole pelkästään pääkaupungin suomenkielisestä koulusta suomalaisia oppilaita varten, vaan kysymys on suomalaisesta normaalikoulusta. Tämä laitos, normaalikoulu, on jotain maallemme...
Anomuskirjelmä rautatien rakentamisesta valtion kustannuksella Hämeenlinnasta Tampereelle, lausunto valtiopäivillä 20.2.1872
20.2.1872
Uskon edellisen kunnioitetun puhujan erehtyneen sanoessaan, että Lempäälän kanavatöiden työläiset kuolivat nälkään. On kyllä niin, että vaikeina hätävuosina 1867 ja 1868 töitä järjestettiin hädän ankaruuden mukaan maamme eri osissa. Siksi suuri osa hätäaputöistä järjestettiin pohjoisissa lääneissä...
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- seuraava ›
- viimeinen »
