Oheinen ehdotus setelinannon järjestämiseksi jätetään nöyrimmin arvioitavaksi siten kuin sen voidaan katsoa ansaitsevan.

Se ei sisällä mitään uutta. Tällä alalla ei sellaista voida odottaakaan. Tässä ehdotettuja toimia yhdessä käyttämällä olisi kuitenkin mahdollista päästä tarkoitettuun tavoitteeseen. Tämä toimien yhdistelmä on joka tapauksessa pitkäaikaisen ja huolellisen harkinnan tulos.

Valtiovarainhallinnon näköjään valitsema keino, nimittäin maan viennin helpottaminen ja lisääminen liikenneyhteyksiä parantamalla, on epäilemättä ainoa varma menetelmä. Voihan ainoastaan kauppa huolehtia tarvittavan valuutan jatkuvasta hankkimisesta. Kun kyseessä ei kuitenkaan ole pelkästään rahan arvon ylläpitäminen, vaan tämän korottaminen siten, että pankin haltuun peritään sen verran valuuttaa kuin se tarvitsee liikkeellä olevien setelien lunastamiseen, tarvittaneen tuota keinoa käytettäessä pitkähkö aika, ennen kuin tämä valuutta saadaan pankin haltuun viennin ja tuonnin erotuksena. Tulokseen pääsy viipyy, koska tuonti on valuuttakurssin takia kallista ja myös vientitavaran hinta nousee setelien alhaisen arvon takia ja kilpailu ulkomaiden markkinoilla tästä syystä vaikeutuu. Yleensäkin kurssivaihtelut väistämättä vaikuttavat haitallisesti voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan ja johtavat vientikaupankin epävakaaseen tilanteeseen. Jos rahanarvo sitä vastoin voitaisiin turvata jollakin muulla tavalla, pitäisi myös viennin kasvattamiseksi toteutettavien suurisuuntaisten hankkeiden vaikutusten tuntua nopeammin ja voimakkaampina.

Tarvittavan valuutan hankkiminen suoraan ulkomailta lainaamalla olisi ehkä monistakin syistä tarpeetonta. Mutta jos niinkin meneteltäisiin, pankkilaitoksen uudistaminen näyttää silti olevan väistämättä edessä, jotta se voisi hankkia luottamuksen ja säilyttää sen.

Jos ulkomaista pääomaa saataisiin tuollaisen uudistuksen toteuttamisella suuntautumaan suoraan maan pankkitoimintaan, valtionlainojen ottaminen voisi käydä tarpeettomaksi.

Käsillä oleva ehdotus perustuu tähän näkemykseen. Sen yksittäisillä kohdilla tähdätään tuollaisen pankkitoiminnan mahdollistamiseen. Jos näkemys hyväksytään, ansainnevat siis esityksen yksityiskohdatkin suopean arvioinnin sen kannalta katsottuina.

Vaikka ehdotusta ei pidettäisikään hyväksyttävänä, kirjoittaja pyytää nöyrimmin, että sen perustana pidettäisiin syvää kiitollisuutta siitä suojatusta asemasta, jossa hänen isänmaansa on onnekseen elänyt ja elää Venäjän mahtavan valtikan alaisuudessa.

Ymmärrän täysin, että valtiovarainhallinnon setelirahan arvon kohottamiseksi valitsema tie on ainoa, joka voi johtaa tulokseen ilman siirtymistä uuteen rahaan. Maan tuotannon lisääminen ja sen arvon korottaminen liikenneyhteyksiä parantamalla tuo valtionpankille väistämättä vähitellen sellaisen määrän valuuttaa kuin se tarvitsee seteliensä lunastamiseksi.

Voidaan kuitenkin ennustaa, että viennin ohella tuontikin kasvaa, ja tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan tämän takia vielä enemmän aikaa. Rahan arvon vaihtelun aiheuttama omistussuhteisiin ja liiketoimintaan liittyvä epävarmuus lykkää menestyksen saavuttamista vielä pitemmälle.

Sota tai kato saattaa sitä paitsi hankkeen toteuttamisen aikana sotkea laskelmat täydellisesti, ja etenkin ensiksi mainittu seikka pakottaisi rahauudistukseen, joka jouduttaisiin tekemään alempaan kurssiin ja suurempia vahinkoja julkiselle taloudelle aiheuttaen kuin nykyoloissa. Tässäkin tapauksessa pitänee paikkansa se yleinen liike-elämän sääntö, että ensimmäinen tappio on pienin.

Jos asian järjestäminen kerralla on mahdollista, rohkenen näin ollen uskoa, että vaikka sitä ei voidakaan toteuttaa ilman rahayksikön arvon muuttamista, se korvaisi nopeasti ne osittaiset menetykset, joita sellainen muutos väistämättä hetkellisesti aiheuttaa.

Oheinen ehdotus esitetään suuresti epäröiden ja minkäänlaista arvovaltaa vaatimatta. Tällainen ehdotus ei voi sisältää mitään uutta. Mahdollista kuitenkin lienee, ettei sen yksittäisiä kohtia olisi aiemmissa ehdotuksissa yhdistetty toisiinsa, vaikka jokaista kohtaa erikseen onkin voitu ehdottaa keinoksi.

Nämä kohdat ovat:

seteleitä liikkeelle laskevan osakepankin perustaminen valtionpankin sijaan;

erityisen kiinnitysluottopankin perustaminen hoitamaan valtionpankin ennen hoitamia yhteyksiä ”le trésoriin” (valtionkassaan) ja näiden selvittämättömiä luottosuhteita.

siirtyminen uuteen rahaan, jonka arvo on 80 % entisestä;

osakepankin osakepääoman maksaminen osaksi setelirahalla;

valtiontalouden setelivelan vakauttaminen ja sen korkojen maksaminen osakepankille.

Tälle pankille oikeus laskea liikkeelle seteleitä ilman vastaavaa katetta vakaannutetun velan summaan saakka; näiden kummankin viimeisen kohdan esikuvana on Englannin Pankki.

Ja rohkenen nöyrimmin vakuuttaa, että ehdotus ja edessä olevat vaikeudet ovat olleet pitkän ja huolellisen pohdinnan aiheena.

Nämä vaikeudet pystytään paremmin arvioimaan paremman tietämyksen sekä keisarikunnassa vallitsevien olojen tarkemman tuntemuksen perusteella.

Vaikka ehdotus tuollaisessa tarkastuksessa havaittaisiinkin toteuttamiskelvottomaksi, pyydän yhtä nöyrästi, että sen esittämistä pidettäisiin ilmauksena siitä syvästä kiitollisuudesta, jota jokainen suomalainen tuntee siitä jalomielisestä suojeluksesta, jota hänen isänmaansa on saanut nauttia Venäjän hallitsijoiden valtikan alaisuudessa.

Venäjän valtionpankin uudistamisen peruslinjat.

1. Se muutetaan osakepankiksi.

Muuten ei luottokelpoisuutta. Ja pankin sääntöihin on kirjattava, ettei se missään oloissa saa antaa lainaa hallitukselle.

Säännöille annetaan kansakunnan takuu. Saadaan muuttaa ainoastaan maakuntakokouksia edustavan valtuuskunnan suostumuksella.

2. Hallituksen setelivelka vakautetaan 350 000 000 ruplan pysyväksi velaksi pankille, mistä summasta maksetaan korkoa 3 %.

Voiko valtio maksaa korkoina 10,5 miljoonaa vuosittain?

Vastaus: käy yhtä helposti kuin suunnilleen tämän summan suorittaminen kurssierona maksettaessa sen ulkomaisten lainojen annuiteetteja.

3. Valtionpankin valuuttavarat 84 000 000 luovutetaan osakepankille muitta mutkitta.

Tämä ei ole lahjoitus. Se vastaa 105 000 000:n summaa valtion jäljellä olevasta setelivelasta.

4. Osakepankki oikeutetaan lunastamaan nykyiset setelit 80 prosentin kurssiin (rahauudistus).

Rahauudistus näyttää välttämättömältä. Jos se toteutetaan 20 prosentin alennuksella, siinä todetaan vain tosiasiallinen tilanne, joka vallitsee kaikkien laskujen maksamisessa ja tavaroiden hinnoissa.

5. Osakepankki oikeutetaan laskemaan liikkeelle seteleitä ilman vastaavaa katetta vakautetun valtionvelan summaan saakka (ilman lunastusvelvollisuutta).

Pankin tämän lisäksi liikkeelle laskemat setelit on lunastettava metallirahalla. Setelinannolle ei rajoitusta.

Analogia nähtävissä Englannin Pankissa. Nämä 350 miljoonaa tarvittaneen ehdottomasti rahaliikenteen tarpeisiin eivätkä koskaan joudu pankin haltuun.

6. Osakepankki sitoutuu vastineeksi tästä vaihtamaan liikkeellä olevan setelistön 650 000 000 – huom. 80 %:n kurssiin 520 000 000:lla.

Vaihdossa seteleihin saadaan kuitenkin soveltaa 350:n suhdetta 170:een tietyn ajan, esim. vuoden verran pankin avaamisesta – jona aikana pankin omat setelit ovat käypää rahaa pakkokurssiin.

Tässä ehdotettu toimenpide on ehkä tarpeeton. Yleisö tarvitsee kuitenkin jonkin verran aikaa oppiakseen uudelleen luottamaan setelirahaan. Jos kaikki pyytävät metallirahaa, siirtyminen käy mahdottomaksi.

Lisäksi pankki ottaa vastatakseen valtionpankin 4 %:n obligaatioiden lunastuksen säädetyssä järjestyksessä, 60 miljoonaa.

7. Osakepankin muut sitoumukset määritellään varoista ja veloista esitetyn vahvistetun taseen mukaisesti. Siihen sisältyy mainittuja 60 miljoonaa vastaava kiinnitetty saatava.

Kyseessä nimittäin ote lähteestä: ”Bilan de la Banque de l’État 23 mai 1866” [Valtionpankin tase 23.5.1866].

8. Valtionpankin kaikki muut liiketoimet, mm. kaikki sen ja valtion välinen rahaliikenne, erotetaan muusta ja jätetään erityisen kiinnitysluottopankin hoidettavaksi hallituksen takauksella.

Tase – liitteenä.

Suurimmaksi vaikeudeksi nousee osakkaiden saaminen. Mikäli se voidaan voittaa – tämä voi onnistua vain siten, että:

1. pankille annetaan riittävät takeet siitä, ettei hallitus millään tavoin puutu sen asioihin;

2. osakkaille tarjotaan mahdollisuus hyviin voittoihin.

Ehdotus:

Osakepääoma määrätään 200 miljoonaksi.

Pääoma on suuri. Kuitenkin esim. Ranskan Pankilla on 183 000 osaketta, joista nykyisin maksetaan 3 400–3 500 frangia.

Venäjällä on 1 ½ vuoden kuluessa ostettu 200 miljoonalla palkkio-obligaatioita, joilla saatu laina maksetaan takaisin huonona paperirahana.

Obligaatioille, jotka heti tuottavat korkoa 5 ½ prosenttia, maksetaan palkkiota muutaman päivän kuluttua.

Jokaisen osakkeen arvoksi 1 000 – osakkeiden määrä siis 200 000.

Osakkeiden hinnasta maksetaan 600 valuutalla ja 400 seteleillä (nimellisarvoltaan 500).

Huomautus: Pankin valuuttavarannon ja setelinannon välinen suhde määräytyy seuraavasti:

Nyt liikkeellä oleva setelistö (650)

Setelistö arvonalennuksen jälkeen 530

Osakkaat maksavat 80

Jäljellä 450

Osakkaat maksavat valuuttana 120

Saadaan valtionpankilta 84 204

Pankilla on kuitenkin oikeus laskea liikkeelle

seteleitä ilman katetta 340 000 000

Valuutan vastineena on siis

seteleitä vain 100

Valuuttavarantoa siis 104 miljoonaa

jolla voidaan tyydyttää rahaliikenteen metallirahan tarve.

Johtopäätökset

Valtion vakautetun velan korko (10,5 miljoonaa) tuottaa osakepääomalle vuosittain – 5 1/4 %.

On kuitenkin luultavaa, että 450 miljoonan liikkeellä oleva setelistö on Venäjälle liian pieni.

Valtionpankin nykyinen antolainaus kaupalle ja teollisuudelle on merkityksettömän vähäistä.

Hyvin hoidetun pankin pitää näin ollen pystyä hankkimaan talletuksia ja niiden avulla laajentamaan antolainaustaan.

Ei näytä uhkarohkealta olettaa, että se siten kaksinkertaistaa osakepääomalle koituvan koron.

Tuollainen 8, 9, 10 prosentin korko voi jo houkutella pääomia.

Kotimaisia, jotka nyt on setelien arvon alenemisen ja rahauudistuksen pelossa sijoitettu ulkomaille.

Ulkomaisia, koska pankilla, joka saa esim. viideksikymmeneksi vuodeksi yksinoikeuden setelien liikkeelle laskemiseen Venäjällä, on mahdollisuudet rajattomaan toimintansa laajentamiseen.

Ehdotus

1. Valtionpankki muutetaan osakepankiksi, joka toimii hallituksen valvonnassa, mutta jolle privilegio ja pankille annetut säännöt takaavat täyden riippumattomuuden valtiovallasta ja jolta on kielletty valtionlainojen ottaminen vastuulleen ja ennakkojen myöntäminen valtiolle tiettyä rajallista summaa enempää.

Perustelut

Luottokelpoisuus on pääasia – siksi yksityinen pankki eikä valtion pankki.

Osakepankin turvaaminen valtionjohdon asioihin sekaantumista vastaan – pikemminkin luottamus tuollaisen turvan olemassaoloon, on vaikein asia.

Yksi keino olisi: privilegiota ja sääntöjä ei saa muuttaa ilman valtuuskunnan ja maakuntakokousten suostumusta.

Privilegion pitää olla voimassa vähintään 50 vuotta.

2. Hallituksen setelivelka vakautetaan 350 miljoonan määräiseksi pysyväksi velaksi pankille, mistä summasta maksetaan korkoa 3 %.

Englannin Pankilla on tällainen 14 000 000 £:n saatava valtiolta – ja se saa laskea liikkeelle kattamattomia seteleitä tähän summaan saakka.

3. Valtionpankin valuuttavaranto 84 miljoonaa luovutetaan osakepankille.

4. Osakepankki oikeutetaan keisarikunnan ainoana setelinantopankkina laskemaan liikkeelle omia seteleitään, jotka vaadittaessa lunastetaan täysipainoisella metallirahalla sillä uhalla, että lunastamisesta kieltäytyminen johtaa privilegion menettämiseen.

Periaatteessa oikein on, että metalliraha on ainoa laillinen maksuväline. Valtio voi kuitenkin suostua ottamaan seteleitä vastaan kaikissa julkisissa kassoissa – nimittäin niin kauan kuin lunastus toimii. – Näin on meneteltävä jo siitäkin syystä, että nykyisten seteleiden lunastaminen pankin seteleillä kävisi muuten mahdottomaksi. Ks. 5. huomautus.

Huomautus. Oikeutta rajoittamattomaan setelinantoon ei kuitenkaan voitane myöntää. Osakepankki voisi saada oikeuden laskea liikkeelle seteleitä katteetta vakautetun valtionvelan summaan 350 miljoonaan saakka sekä sen lisäksi hallussaan olevan metallivaluutan katteella, ja tästä voisi tietty osa, esim. 2/5, olla ulkomaisina seteleinä.

Jokainen raja on varmasti mielivaltainen ja voi vaikeina ajankohtina lisätä ahdinkoa. Siihenhän liittyy väistämättä liikkeellä olevan maksuvälineiden määrän – setelistön – rajoittaminen rahantarpeen kasvaessa. Yhden ainoan setelipankin toimiessa setelien lunastamisen pysähtymisen vaara olisi kuitenkin liian suuri; ja pankin erittäin arvokas privilegio oikeuttaa pohtimaan vastaavia takeita.

Voitaneen olettaa, että liikkeellä oleva 350 miljoonan setelistö on ehdottoman välttämätön, joten setelistön supistuttua tähän määrään saakka pankkiin ei voida enää ottaa vastaan yhtään seteliä. Vain kokemus voi osoittaa, miten suuren varannon pankki saattaa tarvita – tavallisissa oloissa. Erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa suurinkin summa saattaa jäädä riittämättömäksi.

5. Osakepankki sitoutuu lunastamaan koko nykyään liikkeellä olevan 650 miljoonan setelistön, mutta vain 80 %:iin sen nimellisarvosta eli 520 miljoonalla. Tämän lunastuksen mahdollistamiseksi on välttämätöntä

a) että osakepankin seteleitä otetaan vastaan nimellisarvostaan kaikissa julkisissa kassoissa:

Lunastus 80 %:n kurssiin – eli rahauudistus. En rohkene ratkaista, voidaanko sellainen ottaa laskuissa huomioon. Ellei niin tehdä, tarvitaan määrättömän suuri osakepääoma – ja erityinen valtiolta osakepankille maksettava hyvityssumma – 135 000 000.

Huomautus 2. Ne ovat liikkeellä pakkokurssilla siihen saakka, kunnes tietty summa, esim. 830 miljoonaa seteleinä on esitetty ja lunastettu osakepankissa.

Huomautus 3. Lunastuksen on kuitenkin tapahduttava metallirahalla vain 25 %:n arvosta, loput 75 % seteleillä.

Nykyisten seteleiden lunastaminen käy mahdottomaksi, jos siinä voidaan vaatia pelkästään metallirahaa. Siitä syystä osakepankin seteleillä on aluksi jonkin aikaa oltava pakkokurssi.

6. Osakepankki on myös velvollinen lunastamaan metallirahalla säädetyssä järjestyksessä valtionpankin 4 %:n obligaatiot, joita on 60 miljoonan arvosta.

Tämän lunastuksen hyvittäminen on otettu huomioon taseen tiivistelmässä kohdassa 7 ilmoitetulla tavalla – ja se koostuu entisten luottolaitosten kiinnityslainasaatavista, joiden vakuutena on kiinteää omaisuutta.

7. Osuuspankki ottaa vastuulleen osan valtionpankin saatavista ja veloista oheisen tasetiivistelmän nro 1 mukaisesti.

Huomautus: Tätä tiivistelmää voidaan muuttaa ja tarkistaa, kunhan siihen ei sisällytetä valtionpankin ja valtion välisiä toimia.

8. Valtionpankin muut varat ja velat jätetään tasetiivistelmän nro 2 mukaisesti erityiselle valtion kiinnitysluottopankille, joka toimii hallituksen takuulla ja sen hallinnon alaisena.

Tämän pankin perustamisella irrotetaan kaikki valtion ja valtionpankin välinen rahaliikenne setelinannosta vastaavasta osakepankista. Tämä on välttämätöntä. Eihän se voi ryhtyä hoitamaan asioita, joita se ei sääntöjensä mukaan saa koskaan ottaa hoitaakseen.

Tasetiivistelmä osoittaa, että nämä asiat voidaan hoitaa tarvitsematta siihen lisävaroja valtiolta.

Johtopäätökset.

Osakepääoma määrätään 200 miljoonaksi ja se jaetaan 20 000:ksi nimellisarvoltaan 1 000 ruplan osakkeeksi.

Osakkeen hinnasta maksetaan

600 ruplaa valuuttana

400 ” (nimellisarvoltaan 500)

seteleinä.

Vaikein asia on, kuten sanottu, luottamus pankin riippumattomuuteen.

Seuraavaksi nousee pääoman saamisen vaikeus – osakkeiden merkintä. Viimeksi mainittu asia riippuu kuitenkin pääasiassa ensiksi mainitusta.

Englannin Pankin pääoma on noin 100 miljoonaa ruplaa, Ranskan Pankin vain 45 miljoonaa ruplaa.

Lisäksi pääomia houkuttelevat edut. Ne ovat:

1. Pankki saa vakautetusta lainasta korkoa 10 ½ miljoonaa eli 5 1/4 prosenttia osakepääomalle.

2. Siitä tulee suuren valtakunnan ainoa setelinantopankki – laskelma osoittaa, että setelien lunastukseen tarvitaan seteleinä vain 350 miljoonaa. Jokaisesta sen lisäksi hallussaan olevan valuutan katteella liikkeelle laskemastaan setelistä pankki voi laskea saavansa vähintään 7 prosentin tuoton. Jos rahaliikenne tarvitsee 100 miljoonaa, tästä tulee lisäksi 3 ½ tuottoa osakepääomalle.

3. Pankilla on rajattomat mahdollisuudet hankkia talletuksia ja harjoittaa antolainausta niiden perusteella. Valtionpankin antolainaus teollisuudelle ja kaupalle on nykyisin hyvin vähäistä. Se voidaan varmasti moninkertaistaa.

Voidaan varmaankin odottaa venäläistä pääomaa, joka on nykyisin sijoitettuna ulkomaille. Lisäksi ulkomaista pääomaa, jota voitto houkuttelee.

Ehdotetun osakepääoman riittävyys seteleiden lunastamiseen ja setelirahojen arvon ylläpitämiseen havaitaan seuraavasta laskelmasta:

Liikkeellä oleva setelistö 650 000 000

Tästä maksetaan osakepääomaan 100 000 000

Jäljellä 550 000 000

Vaihdettava 80 %:n kurssiin, jolloin hinta 440 000 000

Osakepääoman maksamisen jälkeen pankilla on

siitä valuuttana 120 000 000

Lisäksi valtionpankilta saatu 84 000 000

Valuuttana summa 204 000 000

Tästä oletetaan kuluvan

rahaliikenteeseen 110 000 000 110 000 000

Vanhojen setelien lunastamiseen

tarvitaan lisäksi

omana setelinantona 330 000 000

– ei edes vastaa vakautettua

valtionvelkaa.

Summa 440 000 000

Tällöin osakepankilla siis

on valuuttaa yhä 94 000 000

Jos oletetaan, että kiertoon tarvitaan 550 miljoonaa, pankki voi siis laskea vielä liikkeelle seteleitä 110 miljoonan arvosta hallussaan olevien 94 miljoonan valuuttojen katteella.

Voidaan sanoa, että pankilla olisi liian suuri valuuttavaranto. Jos nimittäin liikkeellä on 110 000 miljoonan arvosta metallirahaa ja vain 350 000 000 miljoonan arvosta seteleitä, 92 miljoonan valuuttavaranto onkin liian suuri. Se on kuitenkin tarpeen pankkitoiminnan laajentamiseksi antolainauksella ja talletuksia vastaanottamalla.

Kysymys *** taksasta sellaisten yksityisten velkojen suorittamisessa, jotka on otettu pakkokurssin voimassaolon aikana, on sivuutettu, koska tuollaisen taksan määrääminen ei missään tapauksessa voi johtaa oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Yleisten luottosuhteiden häiriytyminen päinvastoin vältetään varmimmin siten, että sekä kruunun että muiden velkojien sallitaan säilyttää laillisesti päteviin asiakirjoihin perustuvat oikeutensa.