Historiallinen esitys Hegelin logiikan suhteesta järjestelmän muihin osiin, luentoluonnos keväällä 1843
1.1.1843
1. luento
Tarkoituksena on paneutua logiikkaan. Siis asettautua sen näkökannalle ja löytää lähtökohta.
––
Vähäinenkin kokemus riittää sen havaitsemiseen, että ihminen on ruumiillisesti ja henkisesti juurtunut objektiiviseen. – Mutta kun asiaa hiukan harkitaan, osoittautuu että perinne vaikuttaa...
Lectio Praecursoria 27.9.1848
27.9.1848
Kunnianarvoisat kuulijat. Koska on vanha tapa avata akateemiset väitöstilaisuudet joillakin alkusanoilla, pyydän nöyrimmin, että annatte minullekin luvan tuoda tässä esiin muutamia harvoja näkökohtia
Filosofian merkityksestä akateemisissa opinnoissa.
Epäilemättä kaikki tieteet ja vapaat taiteet...
Pöytäkirja Kuopion tyttökoulun hallituksen kokouksesta 2.5.1849
2.5.1849
Pöytäkirja Kuopion tyttökoulun hallituksen kokouksesta 2. toukokuuta 1849. Läsnä: Puheenjohtaja, Rva Heintzii, sekä jäsenet: Neidit Ehrström, Aspelund, Nordenstreng, Kellgren, Ahnger, Schmidt, ja Wiik. Pöytäkirjan allekirjoittanut, koulun hallinnon sihteeri.
§ 1.
Puheenjohtaja ilmoitti, että Hra...
Kertomus Kuopion tyttökoulun perustamisesta. 9.5.1849
9.5.1849
Kertomus Kuopion tyttökoulun perustamisesta ja tämän oppilaitoksen eteneminen, luettu ja tarkistettu koulun hallinnolle 9. toukokuuta 1849.
Jonain toukokuun päivänä 1846 tapasivat neiti Marie Louise Tavaststjerna, neidit Emma Ehrström, Charlotte Aspelund, Elise Aspelund, Emilie Nordenstreng,...
Pöytäkirja Kuopion tyttökoulun hallituksen kokouksesta 9.5.1849
9.5.1849
Pöytäkirja Kuopion tyttökoulun kokouksesta 9. maaliskuuta 1849. Läsnä: Puheenjohtaja Rva Elise Heintzii sekä neidit Emma Ehrsrtöm, Clara Nordenstreng, Kellgren, Schmidt ja Wiik. Pöytäkirjan allekirjoittanut koulun hallituksen sihteeri.
§ 1.
Tarkistettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen...
Tieteiden järjestelmästä, virkaanastujaisluento 14.5.1856
14.5.1856
Tiede on systemaattista tietämistä, järjestelmän muotoon saatettua tietoa. Tämä käsitys tieteestä on niin vanha ja sen oikeellisuus niin kiistaton, että lauseesta on tullut aksiooma. Jokaisella sivistyneellä ihmisellä on jokin käsitys siitä, mitä tiede tässä merkityksessä on ja mitä sen tulee olla...
Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I
Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa....
Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856
1.10.1856
Siveysoppi I
Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan...
Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857
Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena.
Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa.
Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen...
Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858
10.1.1858
[1]
Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana.
Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion...
