Lempeät henget kehtos äärellä
5.1.1850
Lempeät henget kehtos äärellä
Ruokki sieluasi hentoa,
Siivillään suojas elämäsi lentoa
Ohjaten oikeaan sen tyrskyissä.
Älys ja sydämesi lämmöstä,
Hymystä huulien ja katsannon,
Kaikesta mikä hurmaavinta on
Saat kiittää haltiatarhenkiä;
Uskon saithan korkeampaan voimaan,
Rakkauteen ylevimpään...
Oi Luoja, maailmoiden valtias
5.1.1850
Oi Luoja, maailmoiden valtias
ja sydämien paimen laupias,
nyt kuule kuinka sua rukoilen:
Lähetä rauha rintaan ihmisen.
Soit hälle jalon, hyvän sydämen.
Hyvyyden töissä sykkivän suo sen,
ettei se eksyis teille turhuuden,
vilinään, humuun harhain maallisten.
Sen rakkauden jonka lupas Hän,...
Ruusuilla koristat
5.1.1850
Ruusuilla koristat
Seutumme ankeat,
On juhla nyt.
Älyn ja sulouden
Kiedot kuin tanssien
Seppeleeks kaikkien,
On juhla nyt.
Laulua, iloa
Jaksathan vaalia
Maassamme myös.
Polkusi johtakoon
Lämpöön ja aurinkoon!
Kaikkien kiitokset
Saakoon sun työs.
Unhossa uurastetaan
Kolkissa syntymämaan...
Salomon viisaudessaan ties
5.1.1850
Salomon viisaudessaan ties:
”Tuhannen joukosta ei nainen ainutkaan
Hyvä ja viisas ole, ja yksi ainut mies.”
Tämä ei totta liene päällä maan.
Noin suuri joukko uupumaan
Maalliset voimat varmaan saa,
Ja järkeä jos puuttuu
Etsijä suuttuu
Tuhannen joukosta jos nainen yksikään
Ei pysty miestänsä...
Runo E. A. Ingmanille 6.2.1850
6.2.1850
Nykytieteistä sen sinä oppia sait:
Kaikki on kemiaa, mekaniikkaa.
Luomakuntaa säätelee fysiikan lait,
Joka kiveä, kasvia, iikkaa.
Pian kenties ihminen muotonsa saa
Lasiputkissa, aihioissa.
Kovin elottomalta se vaikuttaa,
Syke rakkauden kun on poissa!
Olet kokeesi monasti toistanut,
Kemiako on...
Runo M. A. Castrénin ja Natalia Tengströmin häissä 31.10.1850
31.10.1850
Tässä istuu nyt viimeinkin ukko Castrén
kaulaillen armahintansa.
Kauan tiedämme veikkosen vaeltaneen
vain puurtaen työurallansa.
Oli mielessä pohjoisen Euraasian
eri kansat ja kielien kaavat;
nyt hiiteen ne joutavat, kun ihanan
lepopaikan miettehet saavat.
Kynä Castrénin kirjoitti kieliopin
jo...
Humaanisuuden merkityksestä, puhe Fredrik Ehrströmin muistotilaisuudessa 10.2.1851
10.2.1851
Hyvät naiset. Hyvät herrat. Hiljainen elämä ja hiljainen kuolema, se on miljoonien onnellinen kohtalo. Se on kasvin osa ja kukkaismaailman, jonka katseleminen juuri siksi on hiljaiselle tarkkailijalle niin rakasta. Se levittää rauhaa sieluun, jota levottomuus on hallinnut. Se on ihmisten enemmistön...
Suomen yliopistonnuoriso! Kiitospuhe 7.10.1856
7.10.1856
Te olette halunneet kokoontua tänä iltana juhlaan minun kunniakseni ja kohottaa minulle tämän maljan. Kiitän teitä iloisin ja liikuttunein sydämin!
Voin avoimesti tunnustaa, että teidän nuorekas ja altis ystävyytenne ilahduttaa minua syvästi. Lähimmäisten hyväntahtoisuus ja pyyteetön ystävällisyys...
Puhe Johan Jakob Tengströmin haudalla 15.4.1858
15.4.1858
Uskonto opettaa, ettei inhimillistä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja jokaisen ihmisen omatunto vahvistaa tämän opin oikeaksi.
Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ja inhimillisesti puhuen maailmasta löytyy kuitenkin ilonaiheeksi ja rohkaisuksi ihmiskunnalle joitakin sellaisia ihmisiä, jotka...
Helsingfors Tidningar nro 44, 5.6.1858: Puhe A. I. Arwidssonille
5.6.1858
Lähes neljä vuosikymmentä sitten isänmaassa esiintyi mies, silloin voiman vuosina, miehuuden kynnyksellä, esiintyi puhuen isänmaastaan ja isänmaalleen: kansallisuudesta ja kansallishengestä. Voi sanoa: nämä olivat hänen ensimmäiset julkiset sanansa. Hän ei halunnut määritellä niitä vain...
