Dokumentit | J. V. Snellmanin kootut teokset

Runo Aurora von Rehausenille

1.1.1831

Ihmeellisen laulun lumousta taivas tahtonut ei mulle suoda. Keräsinpä sentään uskallusta tunteeni näin Sulle julkituoda. Mykkä tuskani jos saapuu salaa sinne, missä pielukselle painat pään, muista nuorukaista jonka sielu palaa, jolta kaikki autuus kielletään. Milloinkaan ei kukaan toinen nainen...

Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille

1.1.1831

Enkös sanonutkin sen: sormus kätkee kytkyen. Velirukka kiikkiin jäit, ilos pakenevan näit. Mihin kadotitkaan puhdin, veljespiirin uhon tuhdin? Kaartelithan kotkan lailla korkeuksiin ryypyn myötä, pelännyt et tuskaa, yötä. Ylsit aurinkoon, vaan nyt nyhertäen kotityötä kehdon ääreen kyyristyt....

Lisäys maljapuheeseen F. Cygnaeukselle kesäkuussa 1832, luonnos

1.6.1832

Niin vapaus! Kannattakaamme sitä; mutta ei sen lajin vapautta, jonka huutaminen nyt on päivän iskusana, sellaista vapautta jota harhauttavat joutavat maailmanparantajat, jotka vaikkakin hyvää tarkoittaen paljastavat kevytmielisyytensä ja mielettömyytensä yrittäessään sitkeästi ja pitkällisesti...

Osakunnan kunnian merkityksestä [1832], puheluonnos

1.1.1832

Olemme kokoontumisissamme kuulleet monen kysyvän mikä on Osakunnan kunnia? olemme kuulleet sen arvioiden osoittavan melkoista harkitsemattomuutta, ilman että kukaan edes olisi yrittänyt vastata kysymykseen tai oikaista näitä ajattelemattomia/motivoimattomia huudahduksia. Seikka on varsin kiintoisa...

Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833

3.11.1833

Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo...

Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.

19.10.1834

Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Näätkö hapset hopeaiset, kuulet voihkeet vaitonaiset? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä totuuden, me tavoitamme sen. Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Äidin sydän jyskyttääkö, huuliin...

Muistopuhe Johan Jakob Peuronille 4.1.1835, konsepti

4.1.1835

Ihmissydän-paralle on nujertavaa erkaantua täältä vailla jälkeen jääneiden kaipausta, ilman ystävien kyyneliä. Niin tottuneena näkemään elämän polun tarjoavan ilon kukkia ainoastaan kun sitä kostutetaan näillä surun uhrilahjoilla, ihminen pitää ihanana ajatusta, että hänen hautansakin niillä...

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

1.9.1835

Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tutkimuksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin...

Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta

31.12.1835

5. Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä...

Seurueelle nuorukaisia ja nuoria naisia 1830-luvun puolivälissä, puhekonsepti