Humaanisuuden merkityksestä, puhe Fredrik Ehrströmin muistotilaisuudessa 10.2.1851
10.2.1851
Hyvät naiset. Hyvät herrat. Hiljainen elämä ja hiljainen kuolema, se on miljoonien onnellinen kohtalo. Se on kasvin osa ja kukkaismaailman, jonka katseleminen juuri siksi on hiljaiselle tarkkailijalle niin rakasta. Se levittää rauhaa sieluun, jota levottomuus on hallinnut. Se on ihmisten enemmistön...
Tieteiden järjestelmästä, virkaanastujaisluento 14.5.1856
14.5.1856
Tiede on systemaattista tietämistä, järjestelmän muotoon saatettua tietoa. Tämä käsitys tieteestä on niin vanha ja sen oikeellisuus niin kiistaton, että lauseesta on tullut aksiooma. Jokaisella sivistyneellä ihmisellä on jokin käsitys siitä, mitä tiede tässä merkityksessä on ja mitä sen tulee olla...
Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I
Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa....
Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856
1.10.1856
Siveysoppi I
Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan...
Suomen yliopistonnuoriso! Kiitospuhe 7.10.1856
7.10.1856
Te olette halunneet kokoontua tänä iltana juhlaan minun kunniakseni ja kohottaa minulle tämän maljan. Kiitän teitä iloisin ja liikuttunein sydämin!
Voin avoimesti tunnustaa, että teidän nuorekas ja altis ystävyytenne ilahduttaa minua syvästi. Lähimmäisten hyväntahtoisuus ja pyyteetön ystävällisyys...
Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857
Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena.
Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa.
Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen...
Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858
10.1.1858
[1]
Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana.
Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion...
Puhe Johan Jakob Tengströmin haudalla 15.4.1858
15.4.1858
Uskonto opettaa, ettei inhimillistä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja jokaisen ihmisen omatunto vahvistaa tämän opin oikeaksi.
Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ja inhimillisesti puhuen maailmasta löytyy kuitenkin ilonaiheeksi ja rohkaisuksi ihmiskunnalle joitakin sellaisia ihmisiä, jotka...
Helsingfors Tidningar nro 44, 5.6.1858: Puhe A. I. Arwidssonille
5.6.1858
Lähes neljä vuosikymmentä sitten isänmaassa esiintyi mies, silloin voiman vuosina, miehuuden kynnyksellä, esiintyi puhuen isänmaastaan ja isänmaalleen: kansallisuudesta ja kansallishengestä. Voi sanoa: nämä olivat hänen ensimmäiset julkiset sanansa. Hän ei halunnut määritellä niitä vain...
Aineellisten intressien siveellisestä vaikutuksesta, esitelmä 11.11.1858
11.11.1858
Sanotaan: meidän aikamme on materialistinen! – Minä en tahdo tässä asettua aikakauden puolustajaksi. Se puolustaa kyllä itse itseään tarpeeksi kaunopuheisesti.
Ajan mahti ulottuu toki jossain määrin myös meidän vähäiseen isänmaahamme. Ja jos katselemme ympärillemme, niin se rikkaus, joka meitä...
