Dokumentit

Alexander Armfeltille

31.1.1872
Helsingissä 31.1.1872   Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne.    Tämän kuun 12. päivänä päivätyn kunnianarvoisen kirjeen ohella minulla on ollut kunnia ottaa vastaan neljäsataa markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Armollisesti suotua tukea; ja lähetän syvintä nöyryyttä tuntien...

Suomen säätyjen pankkivaltuuston ehdotus Suomen Pankin uudeksi ohjesäännöksi, lausunnot valtiopäivillä 19.2.1872

19.2.1872
Herra Snellman: Otan itselleni vapauden vaivata kunnianarvoisaa säätyä puheenvuorolla, erityisesti saadakseni tehdä ehdotuksen, joka mahdollisesti voisi pelastaa pankkivaltuuston ohjesääntöesityksen kaatumasta, niin kuin pelkään muussa tapauksessa käyvän. Tämä ehdotus koskee, kuten hyvin arvata...

Anomusten lähettäminen valiokuntaan, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

19.2.1872
Herra Snellman: Omasta puolestani en voi ymmärtää, miksi olisi välttämätöntä lähettää anomus ensin valiokuntaan. Sen sijaan ei mielestäni ole mitään estettä sille, että jokin sääty ottaa anomuksen omakseen ennen sen lähettämistä valiokuntaan. Mikään ei estä säädyn jäseniä yksi toisensa jälkeen...

Anomuskirjelmä Helsingin normaalikoulun suomenkielisen osaston laajentamisesta, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

19.2.1872
Tämän johdosta lausui herra Snellman seuraavaa: Pyydän saada lisätä muutaman sanan anomuksen perusteluista: Kysymys ei ole pelkästään pääkaupungin suomenkielisestä koulusta suomalaisia oppilaita varten, vaan kysymys on suomalaisesta normaalikoulusta. Tämä laitos, normaalikoulu, on jotain maallemme...

Anomuskirjelmä rautatien rakentamisesta valtion kustannuksella Hämeenlinnasta Tampereelle, lausunto valtiopäivillä 20.2.1872

20.2.1872
Uskon edellisen kunnioitetun puhujan erehtyneen sanoessaan, että Lempäälän kanavatöiden työläiset kuolivat nälkään. On kyllä niin, että vaikeina hätävuosina 1867 ja 1868 töitä järjestettiin hädän ankaruuden mukaan maamme eri osissa. Siksi suuri osa hätäaputöistä järjestettiin pohjoisissa lääneissä...

Anomus ruotsin kielen professuurin perustamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.2.1872

23.2.1872
Herra Snellman pyysi puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Pyydän nöyrimmin saada ilmaista käsityksen, josta minulla on ollut tilaisuus jo keskustella minua enemmän tietävien miesten kanssa. En nimittäin ymmärrä asiaa niin, että valtiopäiväjärjestys oikeuttaisi mitään säätyä kieltäytymään antamasta...

Anomus säätyjen osallistumisesta talousarvion vahvistamiseen, lausunnot valtiopäivillä 5.3.1872

5.3.1872
Herra Snellman lausui seuraavaa: Pyytäisin nöyrimmin, että jos niin on mahdollista tehdä, pöytäkirjassa mainittaisiin, ettei varausten esittäminen ollut sallittua. – – Herra Snellman: Jos se on vastalause, en voi huomauttaa mitään enempää.    

Talousvaliokunnan mietintö tuulaakimaksun laskentaperusteiden muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 12.3.1872

12.3.1872
Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin saada omasta puolestani yhtyä herra von Alfthaniin, mitä tulee mietinnön valiokuntaan palauttamiseen, varsinkin kun on itse asiassa hallituksen puolelta erityinen myönnytys jättää asia säädyille, ei vain kuultavaksi, vaan myös päätettäväksi. Tuulaakimaksun...

Pankkivaliokunnan kirjelmä hypoteekkiyhdistyksen anomuksesta lainan maksuehtojen lievennyksestä, lausunnot valtiopäivillä 12.3.1872

12.3.1872
Herra Snellman: Sen osalta, mitä edellinen kunnioitettu puhuja on sanonut, pyydän nöyrimmin saada muistuttaa, että hypoteekkiyhdistyksen esitykseen ei sisältynyt mitään senkaltaista ehdotusta kuin mitä muuten on tapana jättää valiokunnalle. Kukaan ei tiettävästi pelkää, että joku yksityinen tai...

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

16.3.1872
[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole...

Aikaväli

Dokumenttityypit