Niissä lääneissä, joita viime vuoden syyskuun hallat ankarimmin koettelivat, eivät keväällä kylvetyt kasvit myöhäisen kevään ja kevätkylvön sekä kylmän ja sateisen kesäsään seurauksena ehtineet kypsyä, mistä johtuen ne yleisesti vahingoittuivat, niin että korjattu vilja oli yleensä kylvösiemeneksi kelpaamatonta ja monin paikoin, erityisesti suoviljelmillä ja veden vaivaamilla pelloilla, myös leipäviljaksi kelpaamatonta. Kylvösiemenen puute on siksi Oulun, Kuopion ja Vaasan lääneissä sekä Turun läänin pohjoisosassa suuri ja yleinen. Mikkelin läänissä, jossa hallat olivat vähemmän ankarat ja kasvit niiden sattuessa enemmän kehittyneet, korjattiin kyllä kypsempää satoa, mutta koska väestöllä on huono tapa varastoida vilja ja puida se vasta talvella, on siellä varsinkin kaura menettänyt varastoissa itävyytensä, ja sitä paitsi on hallan vaikutus joissakin seurakunnissa ollut lähes yhtä tuhoisa kuin pohjoisissa lääneissä. Myös maan eteläosissa oli ohra- ja kaurasato niukka ja kumpikin kasvilaji kärsi hallojen vaikutuksesta, minkä seurauksena itävän rukiinsiemenen varasto on sielläkin pieni ja sen itävyys yleensä vähäinen, niin että riittävän tiheän kasvun aikaansaamiseksi pitäisi kylvää enemmän siementä kuin tavallisesti. Varsinkin eräät Hämeenlinnan läänin seudut ovat kärsineet hallan vaikutuksesta, minkä johdosta senaattori on katsonut, että hänen täytyy myöntää tämän läänin kylvösiemenellä auttamiseen verrattain huomattavia määrärahoja.
Lisäksi lienee leipäviljan puute pakottanut pohjoisten läänien väestön ryhtymään osaan siitä vähäisestä kylvösiemenvarastosta, joka on voinut olla käytettävissä, ja kun myös eteläisemmissä lääneissä on leipään varsin yleisesti sekoitettu kauraa, lienevät kylvösiemenvarat sielläkin siis edelleen vähentyneet.
Yksityiseltä spekulaatiolta ei voi paljon odottaa, mitä tulee kylvösiemenen hankkimiseen maallemme, osittain koska rahvaalla ei useimmissa maamme osissa ole rahaa sen lunastamiseen, osittain siihen liittyvästä suuresta riskistä johtuen. Jotta tuonninharjoittaja nimittäin voisi säästyä tappioilta, on maahan tuotava tavara saatava puretuksi purjehduksen alkamisen ja kylvön välisenä muutamana päivänä.
Nämä seikat vaativat hallituksen puolelta suuria uhrauksia, jotta kylvösiemenen puute helpottaisi, vaikka onkin mahdotonta täyttää niin suurta vajausta. Sitä lisää vielä sekin, että Oulun ja Vaasan lääneissä sekä Turun läänin pohjoisosassa ja eräillä Hämeenlinnan läänin seuduilla on osa ruispelloista jäänyt kylvämättä, ja siksi olisi onnellista, jos osa niistä voitaisiin käyttää kevätkylvökasveihin.
Jo varhain menneenä syksynä, heti kun ohra ja kaura oli korjattu, ryhtyi senaattori toimiin näiden viljalajien ostamiseksi pohjoisten läänien tarpeita varten Turun, Uudenmaan ja Viipurin läänien kaupungeista. Pian kuitenkin osoittautui, että ohraa, jota viljellään eteläisissä lääneissä vähän, ei ollut kaupan, ja että myöskään kelvollista kauraa ei voitu saada kuin Turun läänin eteläosasta vähän suurempia määriä. Vaikka näitä yrityksiä on jatkettu aina tämän vuoden maaliskuuhun asti, ei silti ole onnistuttu ostamaan enempää kuin 300 tynnyriä ohraa sekä 900 tynnyriä kauraa Turun, 450 tynnyriä kauraa Uudenmaan sekä 150 tynnyriä Viipurin läänistä. Rahavarojen puute esti tuomasta suurempia määriä viljaa maahan syksyllä kruunun laskuun, koska valuutta hätäapukomitealle ulkomailta otetusta kreditiivilainasta saatiin vasta marraskuussa, ja Suomen Pankin saamat varat täytyi käyttää ensi sijassa rukiin ja jauhojen tuontiin leipäviljaksi. Sitä paitsio on turmiollista hankkia syksyllä ohraa maista, joissa viljaa ei kuivata riihessä, koska se altistuu makasiineissa suuresti lämpenemiselle ja pilaantumiselle, ja vaikka Itämeren satamista olisikin ollut saatavissa suurehko määrä riihikuivaa tavaraa, mikä ei ollut asian laita, ei laivojen lastitila olisi riittänyt sen kuljettamiseen. Maan pohjoisissa osissa on eteläisempien ja viljavampien maitten kylvösiemen myöskin sopimatonta, koska se vaatii kypsyäkseen pitkän ja lämpimän kesän. Vaasan lääniä varten tilattiin kuitenkin 8 000 tynnyriä ohraa Tanskasta ja Etelä-Ruotsista, varsinaisesti leipäviljana käytettäväksi. Siitä saapui 3 000 tynnyriä. Saman verran täytyi talven varhaisen saapumisen takia varastoida Ruotsin Öregrundiin. Loppuja 2 000 tynnyriä ei urakoitsija pystynyt toimittamaan. Mainittu 6 000 tynnyrin erä on kuitenkin pystytty säilyttämään talven yli vahingoittumattomana ja sitä on nyt määrä käyttää kylvösiemenenä Vaasan läänin eteläosissa.
Näin ollen täytyi kevätkylvösiemenen tuonti lykätä tämän vuoden ensimmäisen avoveden aikaan. Tällöin on ajateltu lähinnä pohjoisia läänejä, ottaen huomioon sekä siellä vallitsevan suuremman tarpeen ja väestön puutteenalaisen aseman että valtion varojen riittämättömyyden maan eteläosien tukemiseen. Ja kun ensiksi mainituissa lääneissä ohraa viljellään suunnilleen yhtä paljon kuin ruista, niin voitiin aavistaa, että kauran viljely on siellä verrattain vähäistä, ja kun on myös ollut epävarmaa, voitaisiinko kauraa, jota pitäisi saada aikaisemmin, saada hankituksi asianmukaisessa ajassa, niin senaattori on rajoittanut hankinnat ainoastaan kyseisille maan osille sopivaan ohraan. Kuten senaattori on aiemmin alamaisesti ilmoittanut, on hankinnat pantu toimeen käyttämällä erityistä asiamiestä, jonka seurassa on ollut asiantunteva agronomi tarkastamassa ja tutkimassa siemeniä, ja senaattori pyytää saada alamaisimmin mainita, että ainoastaan vähäisiä eriä itävää tavaraa on voitu saada Pietarista ja Riiasta, mutta että asiamiehen on sen sijaan onnistunut ostaa Hollannista merkittävä erä riihikuivattua Itämeren provinssien ohraa vuoden 1866 sadosta. Jotta varmistettaisiin tavaran saapuminen maamme satamiin niin pian kuin niihin voi päästä, tapahtuu tuonti kokonaan höyrylaivoilla.
Tällä tavoin hankittua ohraa on 40 000 tynnyriä. Lisäksi viime syksynä hankitut 6 000 tynnyriä, maan rajojen sisällä hankitut 600 tynnyriä sekä makasiineissa aikaisempien vuosien sadoista jäljellä olevat 15 000 tynnyriä, minkä lisäksi Hämeenlinnan läänin kuvernööri, jonka käyttöön senaattori on tätä tarkoitusta varten asettanut 150 000 markkaa, ilmoittanut tilanneensa ulkomailta 2 700 tynnyriä, ja Viipurin läänin kuvernöörin on sallittu ostaa 511 tynnyriä, joten koko se kylvösiemenohra, jolla hallitus tukee väestöä, on yhteensä hieman yli 64 000 tynnyriä.
Kauraa, osittain makasiineissa aikaisempien vuosien sadoista ja osittain ostettuna viime vuoden sadosta, on samaa tarvetta varten hieman yli 12 000 tynnyriä.
Yhteensä on hallituksen käytössä siis 76 000 tynnyriä, mikä vastaa suunnilleen 64 000 ***. Oheinen taulukko A näyttää, miten ne jaetaan lainattaviksi eri lääneihin.
Hämeenlinnan läänille osoitetuista varoista on kuvernöörillä käytettävissä vielä suunnilleen 35 000 markkaa, ja Oulun läänin kuvernöörin on sallittu lainata rahvaalle suoviljelyyn tarkoitettuja käyttämättömiä valtion määrärahoja 9 000 markkaa kylvösiemenen ostamiseen.
Koska Oulun ja Vaasan läänin rannikkopitäjissä samoin kuin viimeksi mainitun läänin Laukaan kihlakunnassa sekä Kuopion läänin Rautalammilla ja osassa Kuopion ja Ilomantsin kihlakuntaa korjattiin viime vuonna jonkin verran itävää viljaa, ja koska koko viimeksi mainittu lääni samoin kuin juuri mainittu Laukaan kihlakunta Vaasan läänissä saivat vuonna 1866 runsaan sadon, josta vielä on jonkin verran ohraa säästössä yksityisillä tilanomistajilla, uskaltaa senaattori toivoa, että ainakin suurin osa kevätkylvömaista voidaan näissä hädän ankarimmin koettelemissa lääneissä kylvää nyt käytettävissä olevalla siemenellä. Tilastotiedot ovat tällä kohden hyvin puutteelliset, mutta keväällä kylvettävän siemenen määrän voitaneen silti jonkinlaisella varmuudella olettaa olevan yhteensä 110 000–125 000 tynnyriä. Kruunun varastosta kyseiselle läänille osoitetut 51 500 tynnyriä vastaavat siis lähes puolta kylvösiemenen tarpeesta.
Muiden läänien kohdalla, lukuun ottamatta osia Turun ja Hämeenlinnan lääneistä, on aihetta toivoa, että kun kaikkein eniten tarpeessa olevia autetaan näille lääneille osoitetuilla kruunun varastoilla, voi muu väestö hankkia itselleen lähes tavanomaisen määrän kevätkylvösiementä.
Jotta ne pellot, joita viime syksynä kylvettäessä ei voitu saada satoa antaviksi, kuitenkin voitaisiin saada antamaan osansa väestön ylöspitoon, on senaattori antanut tilata [määrä puuttuu] naulaa nauriin siemeniä ja [määrä puuttuu] naulaa lantun siemeniä. Oulun läänin kuvernööri on nauriin, pellavan ja hampun siemenen ostamiseksi saanut 4 000 mk. Eräät maanviljelysseurat ja avustustoimikunnat ovat myös sitoutuneet hankkimaan kaikenlaista siementä, muun muassa nauriin siementä kaikkiaan suunnilleen [määrä puuttuu] naulaa.
Ohraa ja kauraa annetaan lainaksi eri hintoihin, edellinen 32 markasta 35 markkaan ja jälkimmäinen 18 markasta 22 markkaan, mikä tulee maksaa takaisin ennen vuoden loppua.
Tällä tavoin lainaksi annettavan kylvösiemenen raha-arvo on noin [summa puuttuu]. Viljan ja jauhojen hankkimiseen leipäviljaksi on käytetty [summa puuttuu] mk. Ja kun kaikenlaisiin hätäaputoimiin on lisäksi annettu rahaa [summa puuttuu] mk, ovat nämä määrärahat, yhteensä [summa puuttuu] mk, vieneet [summa puuttuu] mk siitä 5 400 000 markasta, jonka hätäapukomiteat ovat kreditiivilainasta saaneet.
Tämän jälkeen hätäaputoimet yhdessä tavanomaisten taulukkojen kanssa.
