Oulussa 21.9.1867

Jalosukuinen Herra Senaattori. 

Lääninkokoukseen lähetetyt valtuutetut päättivät kaksiviikkoisen yhdessäolonsa tänään puoli neljältä: tämän viikon maanantaista lähtien meillä on ollut kymmenen yleisistuntoa, joista jokainen on kestänyt 3–4 tuntia. Kokouksen kaikissa suhteissa arvokas esiintymistapa, mielenkiintoiset keskustelut ja hyvin harkitut päätökset ovat ylittäneet odotukseni, ja todellakin iloiten uskon voivani ilmoittaa, ettei se jääne kauaskantoisemmilta vaikutuksiltaan tuloksettomaksi. Minulla on mahdollisimman pian kunnia esittää keisarilliselle senaatille täällä esitetyt mielipiteet ja ehdotukset. Herra Senaattorin tämän kuun 13. päivän kunnianarvoisaan kirjeeseen sisältynyt vakavasanainen tervehdys sekä viimeksi saatujen sähkeiden sisältö on ilmoitettu asian­omaisille eivätkä ne ole jääneet vaille vaikutusta, mutta herroihin kauppiaisiin on vielä vaikutettava voimakkaammin muilla keinoilla, mieluimmin myön­teisillä tiedoilla myytävissä olevien käsityön tuotteiden hinnoista.

Ensimmäinen sähkeeni hallojen tuhoista näyttää saaneen Herra Senaattorin hyvin levottomaksi; olkaa hyvä ja verratkaa viime postissa täältä lähetettyihin maaseudulta saatuihin raportteihin, jolloin Herra Senaattori havaitsee, etteivät kruununpalvelijoiden viikkoa myöhemmin esittämät selvitykset suurestikaan poikkea asiamiesten antamista tiedoista. Jos Kalajoella ohra on täysin tuhoutunut kahdessa seurakunnassa ja kolmessa muussa siitä on menetetty 2/3 ja rukiin kylvöstä saadaan vain kolminkertainen sato, miltä mahtaakaan tilanne näyttää muualla läänissä.

Olisinko vastuullisessa asemassani rohjennut vähentää tiedonantoihin pohjautuvaa määrää pienemmäksi kuin esitin? 250 000 tynnyristä koko vuotta varten 75 000 tynnyriin 9 kuukaudeksi. Ylimääräistä 30 000 tynnyrin lisäerää (hinnaltaan 32–35 markkaa tynnyriltä) silloinkin oletetun ja nyttemmin vahvistetun kauppiaiden omilla varoilla tapahtuvan (25 000 tynnyrin) maahantuonnin lisäksi en pitänyt enkä edelleenkään pidä liian suurena. Velvollisuuteni oli ilmoittaa tarpeen suuruus vakaan käsitykseni mukaisesti. Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei noin suurta ennakkoerää olisi kyetty sijoittamaan, eikä tämä suinkaan johdu siitä, ettei tarvetta ole, vaan siitä, etteivät herrat kauppiaat uskalla antaa luottoa puille paljaille joutuneelle rahvaalle.

Jos kruununmakasiinit saavat 12 000 ruistynnyrin tai vastaavan jauhomäärän suuruisen tuntuvan lisän varastoihinsa, voidaan toki kauppiaiden tuontikauppaa supistaa: olisi toki halvempaakin saada 2–3 tuhatta tynnyriä tästä erästä Kajaanin makasiiniin Saimaan kautta. Olin ajatellut ensisijaisesti makasiinien varastojen kartuttamista kevätviljojen kylvösiemenellä: on hyvä, että saamme 2 000 tynnyriä kauraa.

Jokin väärinkäsitys lienee syntynyt sähkeiden virheellisestä puhtaaksikirjoittamisesta. Muulla tavalla tuskin pystyn selittämään eräitä Herra Senaattorin tämänpäiväisen sähkeen sisältämiä lukuja. Maahantuonti meidän osaltamme on nyt järjestetty näin:

Ouluun, Tornioon, Raaheen, Kajaaniin

omin varoin vähintään 25 000 tynnyriä

Kemiin, Kalajoelle, Kuusamoon arviolta 3 500 –

Ouluun, ennakkoa vastaan 11 000 –

kruununmakasiineihin 12 000 –

summa 51 500 –

Kuopion läänin kaupungeista

odotetaan saatavan mieluimmin 4 500 –

summa 56 000 –

Mahdollisesti kokonaismäärä kohoaa jopa 60 000 tynnyriin. Mutta entä jos purjehduskausi pääsee alkamaan 2–3 viikkoa tavallista myöhemmin – pahimman kelirikon aikaan?

Kun Herra Senaattorin sähkeessä ja valtiovaraintoimituskunnan kirjelmässä ei kummassakaan puhuttu muusta kuin 20 markan ennakosta tynnyriltä (viljaa?) ja täällä pohjoisessa syödään enemmän ohraa kuin ruista, en nähnyt mitään estettä pienehköjen ohraerien maahantuonnin sallimiseen ennakkoja vastaan. Asianomaiset ovat tehneet tilauksensa tähän luottaen, ja nyt Herra Senaattori sähköttää todelliseksi kauhukseni, ettei ennakkoa myönnetä ohran tuontiin. Älkää nyt hyvänen aika saattako minua hankalaan asemaan pitämällä tätä kieltoa edelleenkin voimassa, tätä pyydän nöyrimmästi.

Herra Ringvall, joka aikoo anoa 24 000 markan lainaa ryhtyäkseen kustantamaan kankaiden kutomista ym., lähtee lähipäivinä Pietariin ja aikoo matkallaan käydä tapaamassa Herra Senaattoria Helsingissä.

Tukkihuutokauppojen tuloksista saadaan varmaankin tieto 7–10 päivässä. Tänään pidetään huutokauppa Kemissä; Tornion sahan puolesta tehtäneen tarjous ( 2 penniä), mutta tuskinpa kovin monia muita tarjouksia saadaan. Tarvittaneen uusia huutokauppoja, joissa saataisiin myydä tukkeja pienemmissä 200–300 rungon erissä, jotta talonpojat voisivat heti olla omalla panoksellaan mukana.

Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia allekirjoittaa olevani

Jalosukuisen Herra Senaattorin

nöyrin palvelija

G. v. Alfthan

PS Juuri saapui tämä sähke:

”Voiko 60 000 ruistynnyrin maahantuonti makasiineihin työmaita varten ja leipäviljalainoiksi antaa riittävän turvan? Mahdotonta saada enempää.”

Olettaen, että kyseessä on suunnitelman mukainen kruununmakasiinien varastojen kartuttaminen kuudella tuhannella ruistynnyrillä, olen vastannut myöntävästi sillä edellytyksellä, että kauppiaat tilaavat tänne ja Kuopion lääniin tuon läänin kustannuksella yhteensä 70 000–75 000 tynnyriä. Mutta elleivät he sitä tee välttääkseen viljan luovuttamisen luotolla hädänalaiselle ja rutiköyhälle rahvaalle, määrä ei riitä. Viikon kuluttua varmaankin saamme todeta tämän.

Sama