Lausunto

Laki- ja talousvaliokunnan mietintö säännöstön laatimiseksi puutavaran uitosta, lausunto valtiopäivillä 10.6.1872

Date:

10.6.1872

Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä siihen, mitä herra Edelsköld on sanonut valiokunnan esityksen hyväksymisestä. Minäkin olen sitä mieltä, että laki, vaikkakin epätäydellinen, on parempi kuin täysin lakia vailla oleva tila, jollainen tällä hetkellä vallitsee. Katson kuitenkin, että maanomistaja tarvitsee nyt enemmän suojaa kuin metsänomistaja, sillä kysymys ei ole siitä, että nämä eivät saisi käyttää vesiväyliä, vaan kysymys on, millä oikeudella he saavat asettua vapaasti rannanomistajan maalle, ja millä oikeudella uittajat saavat vesiväyliin rajoittuvilla rannoilla käsitellä kovakouraisest...

Places:

Helsinki

Subjects:

Valtiopäivämies

Ritarihuonevaliokunnan mietintö säätytalon pystyttämisestä, lausunnot valtiopäivillä 11. ja 14.6.1872

Date:

11.6.1872

Herra Snellman: Tunnustan tietämättömyyteni ritariston ja aatelin taloudellisesta tilasta, mutta minulle on kerrottu, että näihin 232 000 markkaan ei liittyisi mitään velkoja, ja jos on niin, että se on puhdasta pääomaa, niin en omasta puolestani katsoisi olevan hyvin harkittua, että poistettaisiin sana ”pitäisi”. Jos ritaristo ja aateli voi saada rahansa sijoitetuksi niin varmoihin käsiin kuin säädyt ovat, ja saada siitä korkoa sen verran kuin 5 prosenttia, niin olisi se kaikkein onnellisin tapa niiden sijoittamiseksi. [14.6.1872] Herra Snellman: Koska sanamuoto kunnianarvoisan ritaristo...

Places:

Subjects:

K. F. Ignatiuksen suunnitelma Suomen maantieteeksi, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 8.3.1873

Date:

8.3.1873

Olen kovin pahoillani, että huomaan olevani eri mieltä kuin tri Ignatius suunnitelmasta Suomen maantieteeksi, jollaisen kirjallisuusseura on halunnut julkaista. Myönnän kernaasti hänen suuremmat tietämyksensä siitä, mitä tieteelliseltä maantieteeltä vaaditaan. Mutta näkemykseni onkin, että tässä tarkoitetun maantieteen ei tulekaan olla ankaran tieteellinen. Esitän lyhyesti kaksi perustelua. 1. Suunnitelman mukainen maantiede ei valmistuisi moneen vuoteen. 2. Sitä ei tulla lukemaan: se ei nimittäin opeta ketä tahansa miestä ja naista tuntemaan omaa maataan. ––– Ensimmäisen kohdan suhteen tar...

Names:

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Engelhardt, Moritz von

Subjects:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä: Esipuhe

Date:

15.3.1873

[suomeksi] Vuoden 1871 alulla jaettiin jo Novellikirjaston tilaajoille tämäkin Alexis Stenvallin kertomus ”Seitsemän Veljestä”. – Ei kulunut siitä monta päivää, ennen kuin ilmestyi eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä tarkastus, josta tässä lienee sopivin mainita ainoastaan, että tarkastaja väitti kirjan olevan peräti kelvottoman, katsoen häpeäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, että semmoinen hänen mielestään huono ja törkeä teos oli tullut painetuksi Seuran avulla ja sen suojassa. Kirjallisuuden Seura, joka, niin kuin tämmöisissä asioissa ainakin, oli nojautunut Kaunotieteellisen tu...

Names:

Kivi (alkujaan Stenvall), Aleksis

Subjects:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Kilpailukirjoitus Sub lege libertas, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 11.6.1873

Date:

11.6.1873

Sub lege libertas [Lain vallitessa vapaus] näyttäisi olevan sangen ansiokas kirjoitus. Haluan kuitenkin tehdä herroille komitean jäsenille huomautuksia Johdannosta sekä Loppusanoista. Ensiksi mainittu, johdanto, sisältää sen yksinkertaisen selvityksen valtion käsitteestä, joka meidän maamme juristien keskuuteen on levinnyt Palmenin käsikirjan välityksellä. Valtio on sen mukaan ”toisaalta” rankaiseva laitos, ”toisaalta” kasvattava laitos. Eli kaiken kaikkiaan valtio on olemassa yksilöä varten ja jokainen nilkki voi sanoa, että ihmiskunta on joutunut liemeen maailmanhistorian kanssa minun yks...

Names:

Places:

Subjects:

Vuoden 1878 ja seuraavien vuosien suostuntaveron maksaminen, lausunto valtiopäivillä 2.3.1877

Date:

2.3.1877

Pyydän nöyrimmin saada viedä ritariston ja aatelin aikaa lyhyellä lausumalla vuoden 1878 ja sitä seuraavien vuosien suostunnan maksamista koskevan Hänen Majesteettinsa armollisen esityksen johdosta. Lausuma koskee sitä esityksen osaa, joka käsittelee varsinaista suostuntaa ja sen ehdotettuja maksuja. Ritaristolle ja aatelille lienee täysin tunnettua, miten suuri määrä aloitteita näillä valtiopäivillä on jätetty toisaalta suomalaisten koulujen perustamisesta ja toisaalta suomen kielen käytön edistämisestä tuomioistuimissa ja hallinnossa. On varmasti liian vähän sanottu, jos sanotaan, että nä...

Names:

Places:

Subjects:

Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877

Date:

9.3.1877

Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä, sellaisena kuin se ilmenee armollisessa esityksessä. Mielestäni sen hyväksymisellä on hyvin vähän merkitystä yksityisten rautateiden rakentamiselle. Kiinnitystä voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että radan rakentaa joku yksityinen tai jokin suurehko teollisuuslaitos tai kunta, tai että radan raken...

Names:

Ehrström, Karl Gustaf

Places:

Helsinki

Subjects:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Talousvaliokunnan mietintö muulla kuin vesivoimalla käyvien myllyjen ja viljansurvinlaitosten rakentamisesta ja verottamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Date:

23.3.1877

Herra Snellman: Pyydän saada yhtyä varauksentekijöihin ja samalla siihen herra Haartmanin tekemään lisäykseen, että valiokuntaa kehotettaisiin ehdottamaan, että armollinen esitys olisi voimassa viiden vuoden ajan tai seuraaviin valtiopäiviin asti. Varauksentekijöiden vaatimuksella on monia perusteita; muun muassa varsinkin, että höyrymyllyjä jo verotetaan, kuten täällä on edellä annettu tiedoksi. Jos taas armollinen esitys hyväksytään viisi vuotta voimassa olevaksi, niin säädyillä on mielestäni riittävä varmuus siitä, että Hänen Majesteettinsa tuolloin tekemä esitys itse asiassa tarkoittaa ...

Names:

Aleksanteri II

Haartman, Victor Georg Gustav Gabriel von

Places:

Helsinki

Subjects:

Valtiopäivämies

Kaupankäynti

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö uusien yliopiston opettajien palkkaamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.3.1877

Date:

23.3.1877

Herra Snellman: Nyt käsiteltävänä olevan kaltaisten aloitteitten, jotka koskevat uusien valtion virkojen perustamista, katsoisin omasta puolestani joka tapauksessa olevan vähemmän paikallaan. Valtionvarainhallintoa piiritetään riittävästi jo ennestään, ilman että säätyjen tarvitsisi käyttää voimiaan valtion menojen lisäämiseen, nimittäin pysyvien menojen. Juuri niiden lisääminen on aina vaarallista. Mutta sitä paitsi on nähty esimerkkejä aloitteista, sellaisista kuin tämä, jotka ovat yksinkertaisesti olleet anomuksia viran ja palkan saamiseksi tietyille henkilöille. Nyt esillä olevalla aloi...

Names:

Places:

Subjects:

Yliopiston ylimääräisistä professuureista, luonnos valtiopäivälausunnoksi

Date:

25.7.1877

Professorinviran täyttäminen on meidän yliopistossamme aina antanut aihetta rettelöihin. Muissa maissa, esimerkiksi Saksassa asia sujuu sinänsä helposti. Hallitus nimittää viranhaltijan eikä siinä tarvita muita koukeroita kuin valittavan suostumus. Tämä vaatii tietyt palkkaedut ja se hallitus, joka voi ja tahtoo maksaa parhaiten, saa yliopistoonsa kuuluisimmat opettajat. Kilpailu panee hallitukset ylittämään toistensa tarjoukset. Ylioppilaathan lähtevät siihen yliopistoon, jolla on etevimmät opettajat. Eikä mikään hallitus halua nähdä yliopistonsa seisovan autiona ja tyhjänä, vaikka hallitu...

Places:

Helsinki

Subjects:

Valtiopäivämies

Yliopisto