Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Saima nro 27, 4.7.1844

Date: 
4.7.1844
Kaikki pääkaupungin lehdet sisältävät enemmän tai vähemmän seikkaperäisiä kuvauksia promootiojuhlallisuuksista 21. kesäkuuta. Viisi filosofian lisensiaattia sai tohtorinhatun ja 61 kandidaattia promovoitiin filosofian maistereiksi. Kolme riemumaisteria, joista vain yksi oli saapuvilla, sai uudet seppeleet ja todistukset. Helsingfors Tidningar kertoo sitä paitsi luottamuksellisesti kapteeni Leopoldille [Z. Topeliuksen keksimä henkilö, jolle T. osoitti Helsingin-kirjeensä, ns. leopoldiinikirjeet], että seppeleiden laakeri oli hankittu Pietarista, että 14 nuorta neitiä oli osallistunut sitomis...
Subjects: 
Terms: 

Saima nro 28, 11.7.1844

Date: 
11.7.1844
Ulkomaan uutisia: ei ole. Sillä se, että Sveitsin Wallisissa huvitellaan poliittisissa mielenosoituksissa kuulilla ja ruudilla, tai että Vorort päättää estää sellaisen mutta kukaan ei sitä tottele ja niin se antaa taas kaiken mennä menojaan tai että Joinvillen prinssi on nostanut amiraalinlippunsa ylös kurittaakseen marokkolaisia, mutta Ranskan hallitus katuu jälleen ankaraa päätöstä niin ihmisrakasta naapuria kohtaan – nämä kaikki ovat uutisia, jotka eivät ole kertomisen arvoisia emmekä me niitä siksi myöskään kerro. – Tai odottakaapas! Onhan vielä surullinen uutinen kaikille kunnon kumppa...
Subjects: 
Terms: 

Saima nro 29, 18.7.1844

Date: 
18.7.1844
Ulkomailta Ranska. Sota Marokkoa vastaan on alkanut toden teolla. Kaksi kahakkaa on käyty ja jälkimmäisen ranskalaiset voittivat vain vaivoin. Joinvillen prinssi on lähtenyt eskaadereineen Toulonista. Ennen tällaisissa tilanteissa koko kristikunta rukoili voittoa koirankuonolaisista. Nyt kuuluu engelsmanni nimenomaan koettavan estää sitä. Englanti. Hallitus on epävakaassa tilassa. Samoin kuningatar, siinä mielessä että hän odottaa prinssin tai prinsessan pikaista maailmaan tuloa. Irlantilaiset ovat vedonneet O’Connelin puolesta meidän Herraamme, kuningattareen ja parlamenttiin. Saksassa rak...
Subjects: 
Terms: 

Saima nro 30, 25.7.1844

Date: 
25.7.1844
Ulkomailta Elämme todellakin turmiollista aikaa. Nyt tehdään vallankumouksia niin kuin ennen järjestettiin juhlia. Niitä apinoidaan etukäteen rinnan oopperoiden, naamiaisten ja akrobatiaharjoitusten kanssa. Siitä vaan, sanoo nyt virallinen sanomalehti: ennen kuukauden loppua on Espanjassa suuri vallankumous; Pariisissa aiotaan järjestää kapina 20. tätä kuuta, Italiassa ilmoitettu mellakkahanke ei onnistunut jne. Kunpa suuri kanava vain pian tulisi valmiiksi ja höyrylaivaliikenne sisäjärvillämme alkaisi vähän aikaisemmin, niin mekin täällä Kuopiossa saisimme joskus nähdä, miltä vallankumous ...
Terms: 

Saima nro 31, 1.8.1844

Date: 
1.8.1844
Uutisia Tukholma. Emme ole vielä saaneet minkäänlaista tietoa valtiopäivien muodollisesta avaamisesta tavanmukaisella valtaistuinpuheella säätyjen yhteisistunnossa, vaikka tämä kerrotaan määrätyn 20. päiväksi heinäkuuta. Kreivi Possen, joka vuoden 1840 valtiopäivien jälkeen toimi lyhyen aikaa valtaneuvoston johdossa, nimittäminen maamarsalkaksi on vahvistettu. Häntä pidettiin silloin ritarihuoneen opposition liittolaisena ja hänen myötään muodostetulla ministeristöllä oli jopa Aftonbladetin tuki. Tullilaitoksen aiempana päällikkönä, joka vielä tuohon aikaan oli sekaantunut kuuluisaan tullit...
Terms: 

Litteraturblad till Saima, 1. 8.1844

Date: 
1.8.1844
Ruotsalais-suomalaista kirjallisuutta. 2. Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16-de och början af 17-de århundradet, 1-sta Flocken [Suomen vaiheita ja tilannetta 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa valaisevia asiakirjoja. Ensimmäinen sarja.] Helsinki 1843. Hinta tilaajilta 40, muilta ostajilta 50 kopeekkaa hopeaa.   Tämä on kolmas julkaistu kokoelma Suomen historian asiakirjoja, jos asetuskokoelmia, hovioikeuden päätöskokoelmia ym. ei lasketa mukaan. Porthanin Kronikkaa lukuun ottamatta meillä ei ole ainuttakaan asiakirjoihin tukeutuvaa kuvausta Suomen historiast...

Saima nro 32, 8.8.1844

Date: 
8.8.1844
Uutisia Tukholma. Kuningas on 20. heinäkuuta avannut valtiopäivät lyhyellä valtaistuinpuheella, jolla on aiempia selvemmin perustuslaillinen muoto. Puheessa on myös kauniita osia. Suoritetuista valitsijamiesvaaleista, siis valiokuntien jäsenistä päättävien henkilöiden valinnoista nähdään, että kaikissa valtiopäivien olennaisissa kysymyksissä kaksi säätyä asettuu kahta muuta vastaan. Konservatiivisilla valtiopäivämiehillä on nimittäin täysin selvä ja yhtenäinen enemmistö aatelistossa ja papistossa, kun taas uudistusmieliset ovat yhtä voittoisia porvaristossa ja talonpoikaissäädyssä. Lepäämää...
Terms: 

Litteraturblad till Saima, 8.8.1844

Date: 
8.8.1844
Pedagogista kirjallisuutta Koulu-uudistus on epäilemättä tämän hetken tärkein toimenpide. Siksi meidän ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että käytämme suurimman osan lehtemme niukasta tilasta siihen liittyviin aiheisiin. Vielä vähemmän tarvitsee selitellä sitä, että kysymys on koulunopettajille tarkoitetusta kirjallisuudesta. Sehän lienee meidän maassamme yhtä harvinaista kuin sen käsittelykin lehdissämme meidän tietääksemme on ollut. Eikä tätä pidä erityisesti ihmetellä. Näyttäähän kerta kaikkiaan selvältä, ettei opettaja tarvitse ammattiaan varten muita tietoja ja muuta sivistystä kuin ...
Terms: 

Saima nro 33, 15.8.1844

Date: 
15.8.1844
Ulkomailta Tukholma. Uusi hallitus on säädyille antamassaan valtiontalouden tilaa ja tarpeita koskevassa esityksessä pienentänyt ensimmäisen pääluokan eli kuningashuoneen määrärahoja, ja tämä kuuluu eniten ja yleisimmin arvostettuihin askeliin kohti kansansuosiota. Valtiosäädyissä ei ole käyty merkittäviä neuvotteluja. Sikäli kuin voidaan päätellä Sv. Bietin Minervasta lainaamasta hallituksen vastaisen opposition mielenilmauksesta, saatetaan ehkä tuntea jonkinmoista pelkoa, että ensiksi mainittu suostuu jossakin asiassa noudattamaan opposition toiveita. Ehkä pelätään jo nyt, kun kansanedust...
Subjects: 
Terms: 

Litteraturblad till Saima 15.8.1844

Date: 
15.8.1844
Kansantaloustiede Niihin tieteisiin, joita kirjallisesti sivistynyt yleisö voi opiskella ankaran tieteellisessäkin muodossa, kuuluu epäilemättä kansantaloustiede. Se on tosin viime kädessä filosofinen tiede ja sen yleisten käsitteiden tarkka määrittäminen vaatii huomattavaa ajatuksen terävyyttä. Niiden sovellutukset ovat kuitenkin niin silmiinpistäviä ja itse kunkin omaa kokemusta lähellä, että ne on sittenkin helppo käsittää. Tämä tiede on myös aivan yhtä riippuvainen kokemuksesta ja annetuista tosiasioista kuin historia ja luonnontieteetkin. Vaikka se on nuori tiede, sillä on pitemmälle k...