Otto Furuhjelmille

Tietoka dokumentista

Tietoa
12.1.1880
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Helsingissä 12.1.1880

 

Jalosukuinen Herra Kenraali ja Ritari. 

 

Minulla on ollut kunnia saada kirjeenne tämän kuun 3. päivältä.

Olen vilpittömästi kiitollinen siinä minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta sekä aiemmin osakseni saamastani ystävällisestä hyväntahtoisuudesta.

Nyt kyseessä olevan kaltaisen isänmaallisen lahjan antamiselle on esitettävissä monia kohteita.

Minä kuitenkin pidän yhtä niistä tärkeimpänä.

Suurin Suomea tulevaisuudessa uhkaava vaara on maan venäläistäminen.

Niin kauan kuin täällä vallitsee sivistys, josta kansa – suomenkielinen, 7/9 – jää täysin osattomaksi, voimat vastustukseen ovat heikot. Suomalaisille on kutakuinkin yhdentekevää, puhuuko sivistys täällä ruotsia vai venäjää.

Tällä perusteella olen pitänyt ja pidän maalle tärkeimpänä työtä suomenkielisen kirjallisuuden ja suomenkielisten oppikoulujen hyväksi sekä suomen kielen saamiseksi hallinnon, oikeudenkäytön ym. kieleksi.

Kaikkien sivistyskansojen keskuudessa on sääntönä, että sivistys puhuu kansan kieltä. Meidän asemassamme tämän säännön tärkeys vain korostuu, kun meitä on uhkaamassa koko olemassaolomme jatkumisen kyseenalaistava tilanne.

Työ on Jumalan kiitos edistynyt paremmin kuin on uskallettu toivoakaan, enimmäkseen yksityisten tahojen ponnistusten turvin kuten pitääkin – osaksi vastoin vallanpitäjien tahtoa. Paljon työtä on kuitenkin vielä jäljellä.

Kirjallisuuden hyväksi on toiminut lähinnä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Sen käyttämät summat ovat olleet meidän oloissamme suuria, esim. saksalais-suomalaiseen sanakirjaan 10 000 mk, ranskalais-suomalaiseen saman verran, latinalais-suomalaiseen 14 000 mk, Lönnrotin suomalais-ruotsalaiseen 50 000 mk. Kansanrunous, Kalevala ym. on tunnetusti kerätty ja julkaistu sen toimesta, on julkaistu myös lakikirjan uusi suomennos, Porthanin kirjoituksia, kaunokirjallisuuden suomennoksia, koulukirjoja ym.

Seura sai vasta 1878 säätyjen kannanoton nojalla suurehkon vuotuisen määrärahan, jolla kuitenkin saadaan katetuksi vain 1/4 – 1/3 vuotuisista menoista. Seuralla on melko suuret rahastot, jotka koostuvat erityisiin tarkoituksiin osoitetuista lahjoituksista.

Näillä perusteilla sanon epäröimättä, että lahja Kirjallisuuden Seuran tarkoitusten edistämiseen tulee käytetyksi tulevaisuuden turvaamiseksi Suomen kansalle.

Toteuttaakseen töitään seura asettaa keskuudestaan jaostoja; kielitieteellisen, kaunokirjallisen ja historiallisen. Kaikki työskentelevät palkatta lukuun ottamatta sihteeriä ja kirjastonhoitajaa, joka huolehtii myös sen mittavasta kirjojen kustannustoiminnasta.

Historiallisesta jaostosta on muodostunut erillinen Suomen Historiallinen Seura, jonka kaikki jäsenet ovat alan ammattilaisia.

Kun tiedän Herra Kenraalin olevan erityisen kiinnostunut historiastamme, ehdottaisin nöyrästi, että lahjoitus osoitettaisiin mainitulle historiaseuralle, esim. siten, että 3/4 korkotulosta saataisiin käyttää ja jäljelle jäävä 1/4 olisi liitettävä pääomaan.

Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on kuitenkin ollut olemassa jo lähes 50 vuotta ja tottunut hoitamaan suurta kassaa ja rahastoja, olisi ehkä soveliasta luovuttaa sille varojen hallinta ja vuotuisen maksun suorittaminen Historialliselle Seuralle. Silloin Kirjallisuuden Seuralle voitaisiin myös antaa oikeus Historiallisen Seuran mahdollisesti lopettaessa toimintansa tulla sen tilalle ja käyttää 3/4 koroista Suomen historiaan liittyviin tarkoituksiin.

Jos kyseeseen tulisi elinkoron maksaminen jollekulle henkilölle, Kirjallisuuden Seura on täysin luotettava asian hoitaja.

Jos Herra Kenraali havaitsisi ehdotuksen hyväksyttäväksi, olen siinä tapauksessa sekä halukas että velvollinen esittämään ehdotuksen asian järjestämisen muodosta ja yksityiskohdista.

Mutta jos jokin muu käyttötapa näyttää Herra Kenraalista toivottavalta, olen myös valmis todella mielelläni antamaan vähäistä apuani.

Olen iloinen saadessani ensimmäisenä sanoa: kunnia Teille ja kiitos lahjasta, jalo isänmaanystävä!

Joh. Vilh. Snellman

 

 

Vertailu

Alkukieli
Alkukielinen pdf: