Herra C. G. von Essen on tarkkana siitä että saa sanotuksi viimeisen sanan polemiikissa, jonka itse on aloittanut. Hän esittää Helsingfors Tidningarissa ns. ”Tilinselvityksen hra J. V. S:n kanssa”.

Tämän tilinselvityksen olisimme kovin henkilökohtaiseen kirjeenvaihtoon väsyneenä voineet jättää sikseen, jos ei tulevaisuuden kannalta olisi hyödyllistä osoittaa tällaisille ”suosiollisille herroille”, ettei yleisön silmille noin vain saa heittää kavaljeerimaisin ottein taikatomua ja julistaa tulo- ja menopuolen olevan aivan yksinkertaisesti ”tasoissa”.

Hra v. E. myöntää nyt lopultakin, ettei hänellä ole ollut oikeutta saattaa motiivejamme ja hyvää tahtoamme epäilyttävään valoon. Silti hän vaatii reippaasti, että pidättyminen kyseisten syytösten toistamisesta tulisi lukea hänelle ansioksi, tai ainakin olisi katsottava sen sovittavan kaiken hänen tekemänsä. Vai niin! Hra v. E:llä olisi siis oikeus hyökätä mielensä mukaan kenen tahansa moraalisia toimintaperiaatteita vastaan, ja sitten kun hyökätty puolustautuu, hra v. E:n tarvitsee vain vaieta selvitäkseen asiasta kunnialla! Hänen vaikenemisensa siis kävisi riittävästä ”tunnustuksesta” ja hyvityksestä? – Anteeksi vain, hra v. E., tämä vaatimus on todellisuudessa itse hyökkäystäkin röyhkeämpi ja vain kasvattaa velkaanne.

Saadakseen tilinsä kuntoon pyyhkimällä velat yli hra v. E. lisää uusia syytöksiä. Hän väittää, että olemme totuudenvastaisesti syyttäneet häntä salaviittausten esittämisestä, ”että meidän tyytymättömyytemme kasvatustieteen professuurin sijoittamisesta teologiseen tiedekuntaan on aiheuttanut kielteisen kirja-arvostelun” (hra Stenbäckin teoksesta Om Paedagogien jne.), sekä että olisimme yhtä virheellisesti sälyttäneet hänen niskoilleen väitteen, että hän olisi syyttänyt meitä ”vihollisuudesta” kristinuskoa vastaan. Edelliseen seikkaan ei hra v. E. oman toteamuksensa mukaan ole ”puolella sanallakaan viitannut”; sanaa ”vihollisuus” ei hra v. E. taas ”ole käyttänyt”.

Täytyy tosiaan myöntää: hra v. E. ei todellakaan käytä sanaa ”vihollisuus”. Hän puhuu vain meidän ”vastentahtoisuudestamme” kristinuskoa kohtaan ja tahallisesta ”pilkastamme” joka kohdistuu sen oppeihin. Hänen sanansa kuuluvat:

Arvostelun laatija ei siis tiedä, että nämä 'gnostilaiset fantasiat' juuri ovat Raamatun oppeja, ja että se pilkka, jolla hän käy Stenbäckin kimppuun, itse asiassa kohdistuu jumalalliseen ilmoitukseen? Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole aihetta uskoa täysin, että arvostelija olisi tässä määrin tietämätön. Hän ei itse lainkaan salaile kristinuskoa kohtaan tuntemaansa vastentahtoisuutta jne.

Ja edempänä:

Tämä kristinuskoon kohdistuva vastentahtoisuus paljastuu osaltaan myös siinä innossa, millä arvostelija kannattaa ajatusta koulun ja kirkon erottamisesta toisistaan. Hän ei kerta kaikkiaan halua mitään kristillistä pedagogiaa, siis ei myöskään mitään kirkon valvovaa silmää seuraamaan, että nuorisoa kasvatettaisiin kristinuskon hengessä. Häntä harmittaa,1 että kasvatusopin oppituoli on sijoitettu teologiseen tiedekuntaan”

Kuten lukija havaitsee, on aivan ilmeistä, ettei hra v. E. millään muotoa ole väittänyt arvostelumme osoittavan vihamielisyyttä kristinuskoa kohtaan, hän ei ole sanallakaan ”viitannut” siihen, että kyseisellä oppituolin sijoittamisella olisi jotain tekemistä sen kanssa, ettemme hyväksy hra Stenbäckin kristillistä kasvatusoppia, kuten hra v. E. sitä toistuvasti nimittää!

Hra v. E. ei varmaankaan halunnut näillä perusteettomilla soimauksilla tehdä motiivejamme epäilyksenalaisiksi. Kaukana siitä! Hän sepusteli niitä vain osoittaakseen vielä uudestaan meidän ”vastentahtoisuutemme (ei vihamielisyyden) kristinuskoa kohtaan”. Mutta ”kristillisen kasvatusopin” kanssa niillä ei ollut mitään tekemistä. Hra v. E. ei millään muotoa tahtonut väittää, että kyseisellä ”vastentahtoisuudella”, kyseisellä ”innolla” ja kyseisellä tyytymättömyydellä oppituolin ”sijoittamiseen” olisi ollut vähäisintäkään vaikutusta arvioomme hra Stenbäckin katsomuksista ja sen laatimisen syihin!!

Suokaa anteeksi, hra v. E. Emme väitä, että olisitte jesuiitta. Mutta laaditte tilinselvityksenne samalla lailla kuin jesuiitta olisi sen laatinut.

Tilienne menopuolelle on vielä kirjattava ennen kaikkea se, että huono tapanne käydä polemiikkia on ollut solvaus sivistynyttä yleisöä kohtaan, ja että olette vetänyt lokaan kysymyksen, jonka selvittelyn tulisi olla jokaisen ajattelevan ihmisen etujen mukaista.

J. V. S

.

• 1. Meidän ei tarvitse toistaa, että väite innokkuudestamme erottaa koulu kirkosta ja tyytymättömyydestämme oppituolin sijoittamiseen on tuulesta temmattu; se sisältää aivan yksinkertaisesti kaksi valetta.