Lehtikirjoitus

Lehtikirjoitus

Julkisten opetuslaitosten paremmuudesta [1832], luonnos lehtikirjoitukseksi

Päivämäärä: 
1.1.1832
Vaikka julkisten opetuslaitosten paremmuus kaikenlaiseen yksityisopetukseen verrattuna pitäisi olla jo jokseenkin selvä asia, tämän artikkelin kirjoittaja on kuitenkin meidän maassamme kuullut asiasta erilaisia käsityksiä. Milloin kuulee esitettävän vain julkisten koulujen vastaisia ennakkoluuloja, milloin taas tuodaan esille niiden vähäisen määrän ja siitä johtuvien pitkien etäisyyksien aiheuttamia ongelmia. Itse julkista koulua käyneellä ja useita vuosia yksityisopettajana toimineella kirjoittajalla on jonkin verran kokemusta molempien eduista ja haitoista ja hän uskoo tästä kirjoituksest...

Taiteesta, hahmotelma kannanotoksi J. L. Runebergin artikkeliin Helsingfors Morgonbladissa 22.7.1833

Päivämäärä: 
22.7.1833
On selvää, että ainoastaan nerous tuottaa esteettisesti kaunista. Mitä nerous on? Tätä on tavallisesti yhtä mahdoton selvittää ja sanoin ilmaista kuin kysymystä taidetuotteen kauneudesta. Kukaan ei kuitenkaan ole niin kovaosainen, etteikö nauttisi kauniista, jollei nurja kasvatus ole tukahduttanut tai laiminlyönyt hänen niin kutsuttua esteettistä aistiaan. Eräs kirjailija lausui äskettäin Skandiassa, että neroutta voidaan verrata hulluuteen, sillä hulluus ei enää olisi hulluutta, eikä nerous neroutta, jos ne voitaisiin määritellä. Hän olisi voinut neroudesta sanoa seuraavasti: ”jos se yleis...

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

Päivämäärä: 
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.   On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]. Niitä edeltää ja seuraa, kuten tunnettua on ja Herbart on maininnut, tilaisuuteen sopivia puheita, joiden aiheet ovat suunnilleen seuraavan Agreliuksen aritmetiikan ylistysrunon kaltaisia.   ”Herra Agrelius tehnyt on nyt kauniin mestariteoksen; sillä minun ja muiden mielestä tämä teos on aivan verra...

Helsingfors Morgonblad nrot 11 ja 12, 8.2. ja 12.2.1838: Arvostelu Fred. Cygnaeuksen teoksesta Jääkynttilät

Päivämäärä: 
8.2.1838
Jääkynttilät. Useita osia sisältävä lentokirjanen, julkaisija Fredr. Cygnaeus. Ensimmäinen vihko. Helsingissä, G. O. Wasenius 1837. 129 sivua. 8:o. (Vaikka Jääkynttilät on jo arvosteltu Morgonbladetissa, on toimitus katsonut tarpeelliseksi vielä liittää mukaan tämän arvostelun, hyväksymättä kuitenkaan kaikkia tässä ilmaistuja mielipiteitä. Toim. huom.)   Päätin ilmoittaa kirjailijan työstä seuraavat asiat, en kritisoidakseni kritiikkiä vaan hiljentääkseni tunnonvaivoja, jotka kaikesta egoismini vastustuksesta huolimatta saivat minut vakuuttuneeksi, että kuulun yhteen (lukija saa arvata mihi...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 35, 11.2.1839: Henrik Ervast (muistokirjoitus)

Päivämäärä: 
11.2.1839
Yhteiskunnissa, jotka luonnon tarjoamien suurempien etujen ja suotuisien olosuhteiden ansiosta pääsevät osallistumaan maailmanhistorian kehitykseen, on myös lahjakkuudelle tarjolla suuremmat toimintamahdollisuudet ja niiden merkkimiesten nimiin liittyy koko ihmiskunnan kannalta tärkeitä asioita. Meidän maassamme ei sellaista kunniaa voi saavuttaa. Mutta ainakin historiassa usein huomiotta jäävän kansalaistoiminnan kohteena olleiden on aiheellista sitä kiitollisina muistaa. Ja jos tulevat sukupolvet unohtavatkin niiden nimet, jotka jo ennen heidän syntymäänsä ovat heidän hyväkseen puurtaneet...

SPANSKA FLUGAN Sectio antepenultima 1839

Päivämäärä: 
1.1.1839
[viimeistä edellistä edeltävä osa]   Nöyrin palvelijasi, sinä armollinen lukija, on usein Jean Paulin Leibgeberin tavoin tuumaillut, että kuuluisuus ei kuuluisuutta ansaitse ja tämän tavoin päättänyt, ettei tartu kynään tullakseen suun­nattoman tunnetuksi. Jos kuitenkin Sinun, armollinen lukija, tai jonkun muun mieleen nyt juolahtaisi ajatus, että palvelijasi on luopunut mielipiteestään niin kuin vanhasta takista, niin hän toivoo voivansa kumota tuon loukkaavan arvelun esittämällä seuraavan, lyhyen selvityksen: Nämä lehdet koettavat olla jotain sellaista kuin: Kirjallinen aikakauslehti Suom...

Helsingfors Tidningar nro 92, 20.11.1839, 6. liite: Vastaus herra Frans Ludvig Schaumanin artikkeliin Helsingfors Tidningarin liitteessä keskiviikkona 23. lokakuuta 1839

Päivämäärä: 
20.11.1839
Oi itserakkaus, kuinka syvälle oletkaan juurtunut ihmissydämeen? Mitä tulehduksia syntyykään, kun sinua loukataan ja millaiseksi muututkaan, kun sinua ärsytetään: pienimmästäkin haavasta tulet ahnaaksi sudeksi, tai vielä pahempaa, haukkuvaksi koiraksi! Sinä, vain sinä olet syypää siihen, että herra Schaumanin väitöskirjan arvostelija nyt saa vastaansa nalkutusta: ”tietämätön, ymmärtämätön, yksipuolinen, halventava, rajoittunut, epärehellinen Totta puhuen herra S. on ylittänyt parjaamisessaan kaiken, mitä arvostelija on nähnyt, paitsi Heinea ja tämän parjaussanakirjaa, jota arvostelija kiiru...

Freja nro 97, 6.12.1839: Hegel Fyrisjoen rannalla

Päivämäärä: 
6.12.1839
Ruotsin kirjallisille lehdille ja aikakauskirjoille on aina ollut ominaista, että kun suinkin on ollut aihetta mainita Hegelin nimi, ne ovat hyökänneet hänen oppinsa kuivaa dialektiikkaa ja rationalismia vastaan ja tuominneet sen egoistiseksi, mutta samalla sellaiseksi, että se tuhoaa täysin yksilöllisyyden ja kristillisyyden. Skandia, Litteraturföreningens Tidning ja Eos ovat enemmän tai vähemmän huomattavien nimien turvin jaelleet ylimielisen rohkeina näitä sankarillisia tuomioitaan. Edes Upsalan ja Ruotsin suuri G. ei ole epäröinyt näyttää tässä esimerkkiään; se onkin johdonmukaista henk...
Termit: 

Freja nro 98, 10.12.1839: Hegel ja Eos

Päivämäärä: 
10.12.1839
Emme tahdo takertua seuraavan kaltaisiin saksalaisilta esikuvilta lainattuihin makupaloihin: ”Hegelin filosofian juhlapuku on repeytynyt riekaleiksi ja joutunut monien käsiin. Miten kirjavia nämä lumput lienevätkään, ne eivät silti riitä peittämään alastomia paikkoja.” Luomme mieluummin tutkivan silmäyksen Eoksen omiin syvämietteisiin arvioihin asiasta. Pisimmälle kehitelty (vaikkakin tosiasiassa jokseenkin kehittelemätön) arvio on toukokuun l0. päivänä julkaistussa numerossa 43. Siinä sanotaan, että ”Hegelin filosofia on väittänyt olevansa kristillisyyden filosofiaa”, mutta väitettä ”on va...

Freja nro 99, 13.12.1839: Eoksen esteettinen kaaos

Päivämäärä: 
31.12.1839
Lyhyen artikkelimme otsikkoa voisi pitää liian karkeana pilana, ellei Eos olisi antanut taiteen tuomarina sekä teorian että käytännön alalla liiankin selviä näytteitä epäjohdonmukaisuudesta ja mielivaltaisuudesta. Täysin perustellusti voi Eoksen numeroissaan 52 ja 53 esittämää kaunotaiteen teoriaa pitää lehden omana. Tämä teoria kyllä täyttää hyvin taideteokselle tavallisesti asetetut vaatimukset: siinä kirjailija liikkuu kekseliäästi ja henkevästi käytellen melkoista taideteoreettista käsitteistöä. Tieteellinen tutkielma ei kuitenkaan ole romaani. Siltä vaaditaan ennen kaikkea sisäistä joh...