Johanna Lovisa Snellmanilta

Editoitu teksti

Suomi

Kuopio 3.7.1847

 

Oma rakas Puolisoni! 

 

On niin hiljaista ja rauhaisaa, istun pikku Hannan kehdon ääressä, ja kuulen hänen hiljaisen kuorsauksensa, välistä hän hymyilee, voi miten ihanaa kun on tuollainen pikku otus, mutta älä ikinä luule että pidän hänestä, koska hän on suloinen jopa nätti, ei, vaan siksi että hän on minun lapseni ja toivon että hän Jumalan avulla ja minun vaivannäölläni kasvaa kiltiksi ja hurskaaksi lapseksi, Vanhempiensa iloksi, ja sitten sinun on pakko hänessäkin pitää minusta. Minulla on kamalan ikävää, mutta ei varmaan sinullakaan kovin lystiä ole, murehdit kai koko ajan miten me ja pikku Hanna voimme mutta usko pois Hyvä Rakkaani että yritän parastani öisinkin, hän on ollut oikein kiltti, jopa nukkunut kello yhdeksään asti aamuisin.

Viimme kirjeeni jonka kirjoitin ensimmäisenä Kesäkuuta lähetin Postiin klo yks, mutta Tallinan posti oli juuri lähtenyt, minua suretti suuresti, sillä kuvittelin miten sinun ilosi, (kuulla meistä) vaihtui pahastumiseksi minuun, ensimmäinen ajatuksesi oli varmaan, että minä olisin ihan välinpitämätön, mutta älä luule minusta sellaista. Sillä mikään maailmassa ei voi korvata sinua. Mutta tällä kertaa se ei ollut minun syytäni, vaan Maisteri Melanderin joka sanoi että kirje pitää lähettää siihen aikaan, mutta onneksi Lojander lohdutti minua sillä että saisit sen kyllä, kun se kulki Pietarin kautta. Tässä on juuri viesti Kellgreniltä, joka pyytää meitä ehdottomasti tulemaan sahale, ja minä kyllä haluan mennä kun olin pitkään miettinyt, kun he kerran kiltisti tahtovat tavata meitä, me ajamme Kinahmin mäkien ylitse ja minä vähän pelkään pikkuisen takia, mutta Apteekkari Kellgren on mäissä hyvin varovainen, niin että Josephine vakuutti minulle että pääsemme kyllä niiden yli, lähdemme huomena.

Tiistaina odotan sinulta kirjettä, järjestän niin että kirje tulee Hjelmanille. Calle on ollut kilttinä, hänestä sinun ei tarvitse olla huolissasi, tein niin kuin pyysit hän nukkuu Maist. Mellanderin huoneessa joka muuttaa tänne vasta tänäin. Kohta minun pitää mennä hankkimaan yksipaikkaiset kiesit, sillä nyt on huommena, minä aloitin kirjeen eilen. Pikku Hanna on hereillä ja tervehtii Pappaansa painamalla kirjeeseen suukkosen jonka jäljen varmaan huomaat Lähetämme sinulle pikku kukkasen joka tarkoittaa Älä unohda meitä.

Jumala sinua suojatkoon, Näkemiin.

 

 

Vertailu