Creutz, Gustaf Filip | J. V. Snellmans samlade arbeten

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Datum:

1.1.1848

Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...

Platser:

Kuopio

Ämnen:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Datum:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Platser:

Helsinki

Ämnen:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Datum:

29.4.1870

Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...

Person:

Kustaa III

Beskow, Bernhard von

Kaarle XII

Fersen, Fredrik Axel von

Fredrik II

Manderström, Christoffer Rutger Ludvig

Belling, Wilhelm Sebastian von

Tham, Carl Wilhelm August

Platser:

Ämnen:

Morgonbladet nro 231, 5.10.1876: Yhteiskunnalliset ja kansalliset edut

Datum:

5.10.1876

Yliopiston hra rehtorin puhetta avajaisjuhlallisuuksissa ei ole julkaistu. Sen sisällöstä on vain lehtien yhteenvetoja. Mutta ne ovat yhtäpitäviä siinä, että puhe kosketteli lähinnä yliopiston nuorison kiistoja ruotsin- ja suomenkielisen väestön ja kielten molemminpuolisista oikeuksista maassa, ja että hra rehtori korosti sitä, että jos kysymys käsitetään vain yhteiskunnalliselta kannalta, ei ole mitään syytä puoluesotaan, mutta että kansallisuuskysymyksen eli suomalaisen tai ruotsalaisen kansallisuuden sekoittaminen siihen saa aikaa puolueintoa ja katkeruutta. Siksi voi olettaa, että tämä ...

Person:

Topelius, Zacharias

Runeberg, Johan Ludvig

Frese, Jakob

Creutz, Gustaf Filip

Franzén, Frans Mikael

Platser:

Ämnen: